Mehujäätä
Lapsi on viety nukkumaan. Katsomme Rouvan kanssa tv:tä ja kuulemme hetken päästä pienen äänen: ”Isi ja äiti! isi ja äiti?”
Menen lapsen huoneeseen.
Mikä hätänä?
”Missä te olette.”
Sohvalla.
”Missä sohvalla?”
Olohuoneen sohvalla. Ihan lähellä ollaan.
”Mihin te menette nukkumaan?”
Tuohon makuuhuoneeseen aivan sinun viereen.
”Ihan tuohon viereenkö?”
Kyllä.
”Voidaanko me tehdä huomenna mehujäätä?”
Mitä ihmeen mehujäätä?
”Kun S:llä oli mehujäätä päiväkodissa, niin voidaanko me tehdä sellaista, voidaanko?”
Voidaan toki. Isi ei kyllä tiedä, onko meillä siihen tarvittavia muotteja ja tikkuja, mutta katsotaan, millä voitaisiin tehdä.
”Meillä on kuitenkin mehua?”
On, on mehua. Hyvää yötä nyt.
”Älä mene vielä.”
Isin pitäisi mennä takaisin äidin luokse, ja sinäkin nukut paremmin, kun isi lähtee.
”Älä mene.”
(Takertuu kiinni käteen.)
”Isi, minä tykkään sinusta. Minä tykkään sinusta aina. Minä tykkään sinusta tänään.”
<3
