Nyt on myönnettävä, että on ollut aika vaikea tarttua tähän alkavaan vuoteen.

En odota tältä vuodelta sen enempää kuin elämän palaamista normaaliksi, mutta sitä saa ilmeisesti odottaa vielä tovin. Toiset epäilevät, että koko väestö on saatu rokotettua vasta vuoden loppuun mennessä, ja juuri nyt tuntuu todella synkeältä ajatella, että tätä samaa jatkuisi läpi koko vuoden.

Mutta tällä nyt mennään. Tehdään töitä sohvalla. Pidetään lasten tanssitunnit Zoomissa. Siiretään ja perutaan menoja ja tapahtumia ja tehdään uusia suunnitelmia ja varauksia sitä mukaa, kun tilanne kehittyy johonkin suuntaan. Vietetään aikaa vain perheen kanssa.

Varasin optimistisesti liput Pähkinänsärkijään Rouvalle ja tyttärelle joulukuulle. Ne siirtyivät ensin tammikuulle ja peruuntuivat nyt kokonaan. Ostin optimistisesti liput myös Once-musikaaliin tammikuulle, mutta ne pitäisi sitten jaksaa siirtää johonkin toiseen ajankohtaan. Viime vuodelta on todella moni muukin kulttuuririento siirtynyt tälle vuodelle, ja saapas nähdä, miten monta kertaa niitä vielä siirretään vai perutaanko ne kokoaan.

Bändihommat ovat myös tauolla, ja lauluyhteen kanssakin päätettiin jatkaa jo lähes vuoden kestänyttä taukoa. Ehdimme pitää yhdet lauluyhtyetreenit marraskuussa, mutta siihen ne sitten jäivät.

Kuntosalilla en ole käynyt helmikuun jälkeen, ja koko jäsenyys on jäädytetty toistaiseksi. Kotitreenaaminen on viime kevään jälkeen jäänyt tyystin, mutta sen kanssa on pakko ottaa itseä niskasta kiinni.

En tehnyt varsinaisia uudenvuoden lupauksia, mutta jospa nyt listaisin muutaman asian, jotka otan tavoitteekseni tällä vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Yritän ainakin ottaa rennommin ja huolehtia paremmin jaksamisestani:

• Kokoan palapelejä. Joululahjaksi saamani kaksi palapeliä (Sateenkaaritiikerit ja Mona Lisa) on jo koottu. Nyt työn alla on perheelle yhteiseksi ostamani tuhannen palan Aladdin-palapeli, ja sen jälkeen tarkoitus olisi koota tyttären kanssa hänen lahjaksi saamansa tuhannen palan Harry Potter -aiheinen Kelmien kartta -palapeli
• Luen iltaisin kirjaa. Pyrin välttämään sitä, että siirryn suoraan tietokoneen äärestä nukkumaan. Nyt työn alla on joululahjaksi saamani Camilla Greben palkittu dekkari Varjokuvat
• Luen myös jonkin työelämään liittyvän tietokirjan. Minun on myönnettävä, että lukemani ja kuuntelemani kirjallisuus on lähes pelkästää fiktiivistä ja viihteellistä. Tiedän, että monet lukevat taas pelkästään tietokirjallisuutta tai elämäkertoja, ja olen miettinyt, onko minussa jotain vikaa, kun en ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut sellaisista. Annan mahdollisuuden jollekin business-teokselle.
• Aloitan taas jumpparengastreenit eteisessä. Ne jäivät kesällä ja syksyllä, kun kuljimme mökillä puutarhatöissä, enkä saanu aloitettua niitä puutarhakauden päätyttyä uudelleen.

Mutta sitten lupaan, että kun tämä kriisi on ohi, otan siitä kaiken irti. Käyn niin monessa teatteriesityksessä, elokuvassa, konsertissa, oopperassa ja muussa performanssissa, että minua ei hetkeen kotona nähdäkään!