Remonttikonsultti, osa 2: Asunnon pohjaratkaisu
Kun lähdet tekemään isoa projektia omaan laskuusi, haluat varmasti tehdä sen vain kerran, joten se kannattaa suunnitella kunnolla. Erityisesti, jos projekti koskee asunnon pohjan muutostöitä ja siinä tehdään enemmän tai vähemmän peruuttamattomia muutoksia. Tällainen on esimerkiksi keittiön siirtäminen toiseen huoneeseen, minkä teimme putkiremontin yhteydessä vuonna 2011.
Asuntojen pohjapiirrokset
Ensin hieman taustaa
Ostimme siis ensimmäisen oman asuntomme (Kuvassa sinisellä värjätty alue: ”Asunto 1”) vuonna 2003. Silloin emme suunnitelleet muutoksia rakenteisiin, vaan selvisimme pintaremontilla.
Putkiremontti lähestyy
Kuulimme lähestyvästä putkiremontista vuosien 2007 – 2008 tienoilla ja aloimme silloin pohtia, pitäisikö meidän harkita asunnon myyntiä ennen sitä. Putkiremontin hintaa saa harvoin sellaisenaan takaisin asuntoa myytäessä, ja kaikkea remontista aiheutuvaa vaivaa ei edes mitata rahalla, joten oli mietittävä, miten pitkään haluaisimme ylipäänsä asua tässä asunnossa. Jos meille vaikka tulisi lapsia, toimisiko asunto pidemmän päälle perheasuntona? Ei oikein. Toisaalta pidimme asunnosta ja sen sijainnista kovasti, joten halusimme jäädä tänne.
Lebensraumia toisesta asunnosta
Tiesimme, että naapuriasuntomme (Kuvassa punaisella värjätty alue: ”Asunto 2”) on vuokrattu ja vuokralaiset vaihtuvat kerran vuodessa, joten aloimme kehitellä ajatusta naapuriasunnon ostamisesta ja yhdistämisestä omaan asuntoomme.
Keräsimme tarvittavaa rohkeutta jonkin aikaa, ja lopulta suuruudenhulluus voitti. Otimme yhteyttä naapuriasunnon omistajaan ja esitimme hänelle, että voisimme ostaa asunnon. Hinnastakin päästiin pian yksimielisyyteen, ja asunto vaihtoi omistajaa maaliskuussa 2009, kuusi vuotta ensimmäisen asunnon ostamisen jälkeen.
Liian pieni keittiö
Vanha keittiömme oli todettu muutaman vuoden käytön jälkeen liian pieneksi ja hankalan malliseksi. Rouva harkitsi jo ennen kuin tiesimme lähestyvästä putkiremontista, että keittiö olisi siirretty silloiseen ruokasaliin, mutta se tuntui aivan liian kalliilta ja hankalalta ratkaisulta.
Nyt kun ostimme naapuriasunnon, meille tuntui avautuvan täysin uusia mahdollisuuksia, ja aloin piirtää alustavia suunnitelmia siitä, että keittiö rakennettaisiinkin kakkosasunnon keittokomeron ja ”Huone 3”:n paikalle. Tämä olisi tietysti vaatinut, että asunnot olisi yhdistetty putkiremontin yhteydessä.
Arkkitehdin näkemys
Sitten keskustelimme suunnitelmasta taloyhtiön käyttämän arkkitehdin kanssa, ja hän näkikin pohjaratkaisun aivan toisin.
Hänen mielestään keittiön tuli sijaita ehdottomasti vanhassa ruokasalissa. Hän esitti myös, että olohuoneen ja uuden keittiön sekä olohuoneen ja kakkosasunnon ”Huone 1”:n väliset seinät kaadettaisiin kokonaan. Lisäksi hän ideoi kodinhoitohuoneen, joka rakennettaisiin ykkösasunnon vaatekomerosta ja kakkosasunnon kakkoseteisestä. Asunnossa on siis kaksi ulko-ovea, sillä se on toiminut talon rakentamisen aikoihin sekä kotina että työpaikkana.
Arkkitehti sai meidät vakuutettua myös siitä, että vesi- ja viemäriputkien vetäminen uusiin paikkoihin on putkiremontin yhteydessä helppoa. Kaikki putket revitään joka tapauksessa pois ja uudet putkinousut vedetään kylpyhuoneen kautta, joten on niin sanotusti aivan sama, vedetäänkö putket vanhaan vai uuteen sijaintiin.
Tämä alkoi tuntua hyvältä ajatukselta, ja pyysimme arkkitehtiä myös tekemään tämän mukaiset piirustukset. Lopulta keittiö sijoitettiinkin arkkitehdin ehdottamaan paikkaan.
Tässä tämän jutun ensimmäinen oppi: Kun suunnittelet näin isoa muutosta, anna ajatuksen kypsyä ja pyydä vielä ulkopuolisen ammattilaisen näkemys asiasta.
Vaikka ulkopuolisen näkemys olisi maksullinen, se voi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Jos olisimme tehneet niin kuin itse ensin ajattelimme, olisimme yhdistäneet kaksi asuntoa putkiremontissa. Nyt siihen ei ollutkaan tarvetta, joten saimme pitää naapuriasunnon edelleen vuokralla. Arkkitehdin käyttäminen maksoi itsensä takaisin alle kahdessa kuukaudessa.
Lupa-asiat
On ehdottoman tärkeä muistaa, että osakeasunnossa ei saa tehdä remontteja ilman taloyhtiön lupaa. Lupaa ei tarvita seinien maalaamiseen, mutta lähes kaikesta muusta onkin ilmoitettava taloyhtiölle.
Seinien kaataminen ja keittiön siirtäminen vaativat myös kunnan rakennusvalvontaviranomaisen myöntämän rakennusluvan. Jos muutokset tehdään putkiremontin yhteydessä, lupahakemus on mahdollista liittää osaksi taloyhtiön rakennuslupahakemuksia.
Remonteille tulee myös nimetä valvoja, joten kaikista käytännön asioista kannattaa kysyä taloyhtiön isännöitsijältä.
Mutta mitenkäs se seinien kaataminen?
Vaikka rakennusvalvontaviranomainen myöntäisikin luvan muuttaa asunnon rakenteita, sinä olet itse vastuussa töiden seurauksista. Ei ole lainkaan tavatonta, että vanhoissa taloissa seinät, joiden ei pitäisi olla kantavia, ovat muuttuneet ajan mittaan kantaviksi. Seinän purkamiseen sisältyy siis aina riskinsä.
Aloimme epäillä ajatusta seinien kaatamisesta muutenkin, sillä totesimme lopulta, että emme halua katsella keittiötä olohuoneesta, ja myös seinäpinta-ala olisi vähentynyt liikaa.
Lopullisesti keittiön seinän purkamisen torppasi kokemus naapurirapusta: kevyen väliseinän purkaminen oli murtanut katossa kulkevan kantavan palkin, jonka korjaaminen oli tullut kalliiksi.
Kohti yksityiskohtaisempaa suunnittelua
Kun suuret linjat ovat selvillä, voi siirtyä kohti yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Siitä lisää ensi kerralla, kun kerron Google Sketchupin käytöstä.
Juttusarja kertoo 1920-luvun kivitalossa sijaitsevan asunnon remonteista, joissa kutakuinkin kaikki on laitettu tavalla tai toisella uusiksi. Osa jopa kahteen kertaan. Remontit sijoittuivat vuosiin 2003 – 2005 ja 2011 – 2012.
Edelliset osat:
1: Asunnon ostaminen