Remonttikonsultti, osa 6: Seinien pohjatyöt

Ostimme asuntomme tammikuun viimeisenä päivänä vuonna 2003 ja päätimme muuttaa sinne maaliskuun ensimmäisenä. Kuvittelimme, että ehdimme kunnostaa sekä lattiat, seinät että katon tämän kuukauden aikana. Yhtenä päivänä poistetaan tapetit, toisena tasoitetaan seinät ja kolmantena ne maalataan. Vai miten se menikään? No, ei sinne päinkään.

Ongelma ei ollut seinissä oleva lika ja tauluista jääneet haamukuvat vaan kaikki se, mitä lian alla oli.

Tapettien poistaminen

Vanhat tapetit neuvotaan irrottamaan kastelemalla ne vedellä tai liisterillä ja vetämään irti kokonaisina vuotina. Menetelmä ei vain toimi silloin, jos seinissä on noin seitsemän kerrosta tapettia, joiden välissä on vielä maalikerroksia.

Tapetit eivät halunneet irrota seinistä millään. Kun käytimme yhden päivän pelkästään olohuoneen seinäpaperien repimiseen, ymmärsimme kaksi asiaa. Emme ensinnäkään saisi seiniä puhtaaksi pelkällä vedellä ja metallilastalla. Emme myöskään ehtisi putsata kaikkien huoneiden seiniä ennen muuttoa.

Myöhemmin otimme käyttöön myös tapetinpoistoaineen, mutta sekään ei purrut maalilla kuorrutettuihin kerroksiin.

Tapetit irtosivat siis kemiallisen liuotuksen ja mekaanisen raaputuksen yhdistelmänä muutama neliösenttimetri kerrallaan. Seiniin jäi kuitenkin sen verran tapetinrippeitä, että ne oli vielä hiottava puhtaiksi koneellisesti.

Seinien tasoittaminen

Kun seinissä oli vielä tapetit, ne peittivät kaikki kuhmut ja kuopat alleen. Nyt ne tulivat kuitenkin esiin, ja lisäksi saimme metallilastoillamme aikaiseksi uusia koloja, joten seinät oli hiomisen jälkeen vielä tasoitettava.

Yritin ensin tasoittaa pelkkiä yksittäisiä koloja. Jälki oli hirveää. Pari kertaa meille suositeltiin, että seiniin vedettäisiin 10 millimetrin kipsilevyt, mutta siihen emme lähteneet. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ylitasoittaa jokainen seinä lattiasta kattoon.

Se sai kuitenkin jäädä odottamaan sitä, että lattiat oli hiottu ja maalattu. Päätimme myös keskittää kaikki voimamme olohuoneeseen ja eteiseen, jotta meillä olisi jokin paikka, johon muuttaa muutaman viikon päästä.

Kun lattiat olivat kuivuneet, aloitimme seinien tasoittamisen. Aikaa muuttoon oli kaksi viikkoa.

Tasoitteena käytimme Teknos Silora LF -valmistasoitetta, jolla voi tehdä korkeintaan 4 mm paksun tasoitekerroksen. Isompiin koloihin kannattaa valita karkeampi tasoite, kuten Silora LG, jolla voi täyttää jopa 3 cm syviä koloja. Myöhemmissä remonteissamme käytimme Tikkurila Presto -tuotteita, joista löytyy vastaavat karkea- ja kevyttasoitteet. Tarvittavaa tasoitteen määrää on vaikea arvioida, mutta itse käytimme noin 20 – 30 kg valmistasoitetta per huone.

Kovat ja kiiltävät pinnat kuten maalatut seinät tulee hioa himmeiksi tai käsitellä tartuntapohjusteella eli primerillä ennen tasoitteen levittämistä.

Ennen kuin aloitat seinien tasoittamisen, pyyhi seinät huolellisesti kostealla, jotta niihin ei jää irtopölyä. Pölyiseen seinään levitetty tasoite saattaa lähteä kuoriutumaan irti seinästä sitä maalattaessa. Tämä on koettu kantapään kautta.

Rouvasta kehittyi seuraavan viikon aikana varsinainen tasoitusmestari. Hän teki niin tasaista jälkeä, että ihastelemme sitä edelleen, lähes kymmenen vuotta myöhemmin.

Tasoittamisessa tulee käyttää leveää lastaa, runsaasti tasoitetta ja alhaalta ylöspäin suuntautuvia vetoja. Pienet korjaukset ja nurkat voi tehdä pienellä, n. 10 cm leveällä kumilastalla. Enempää on vaikea neuvoa kirjallisesti, ja oikeat ranneliikkeet oppii vain kokeilemalla. Ei kannata hermostua, vaikka ensimmäiset vedot epäonnistuisivat.

Kun seinät on tasoitettu tasoitteella ja tasoite on kuivunut, seinät on hiottava kauttaaltaan. Joko koneella, levymopin näköisellä hiomatuella tai käsin. Suosittelen hiomatukea, jonka voi kiinnittää varren päähän. Reunojen ja hankalien paikkojen hiomisessa kannattaa käyttää puupalikkaa, jonka ympärille kääritään hiomapaperi.

Sopiva hiomapaperin karkeus on 100 – 150. Sitä karkeampi (alle 100) tekee tasoitteeseen liian isoja naarmuja ja sileämpi (yli 150) puolestaan ei hio pintaa tarpeeksi.

Ensimmäisen tasoittamisen jäljiltä seiniin saattaa jäädä vielä korjattavaa: pieniä epätasaisuuksia, uria tai ilmakuplia. Niitä voi korjailla paikallisesti, ja tarvetta tehdä uusi ylitasoitus lattiasta kattoon tuskin on.

Hiomisen jälkeen seinät olivat maalausvalmiit, ja muuttoonkin oli aikaa vielä viikko. Ja kas, joku ehti maalata katonkin tässä välissä.

Sitten edessä oli sama urakka muissa huoneissa, mutta niiden kimppuun kävimme vasta muuton jälkeen.

Makuuhuoneen seinät saatiin samaan tilaan maaliskuun puolivälissä.

Ruokasalin (nykyisen keittiön) seiniä rapsuttelimme ja tasoitimme vielä huhti-toukokuun vaihteessa.

Juttusarja kertoo 1920-luvun kivitalossa sijaitsevan asunnon remonteista, joissa kutakuinkin kaikki on laitettu tavalla tai toisella uusiksi. Osa jopa kahteen kertaan. Remontit sijoittuivat vuosiin 2003 – 2005 ja 2011 – 2012.

Edelliset osat:
1: Asunnon ostaminen
2: Asunnon pohjaratkaisu
3: Mallintaminen SketchUpilla
4: Remontinhallinta
5: Lautalattiat