Restoran Fabrik – Tallinnan huippua
Eräs kollegani ihmetteli ääneen sitä, kun kerroin viettävämme Tallinnassa peräti kaksi yötä: ”Mitä te siellä sitten oikein teette?”
No syödään, mahdollisimman paljon!
Tallinnassa on yksinkertaisesti niin paljon mielenkiintoisia ravintoloita, että pelkästään ne ovat hyvä syy tehdä pieni kaupunkiloma vastarannalle. Lisäksi ravintolassa syöminen on vähintään kolmanneksen edullisempaa kuin vastaavan tasoisissa ravintoloissa Helsingissä.
Tämän matkan ehdoton ruokakohde oli Telliskiven tuntumassa Kalamajassa sijaitseva ravintola Fabrik (Vabriku 6), josta olen kuullut pelkkää hyvää. Ja hyväähän tästä on pakko kertoa!
Keittiön tervehdys sisälsi kevyesti suolattua graavilohta ja raparperisipsejä. Nam.
Alkuruoaksi nautin sitruunaista rapua ja piparjuurigranitaa. Annoksen päällä oli jotain, joka ei tarttunut omalle kiintolevylleni. Erittäin hyvää ja raikasta, varsinkin kun annos tarjoiltiin kylmänä.
Rouvan alkuruoka oli paahdettu porkkanasalaatti, jossa oli vuohenjuustoa ja manteliöljyä. Niin kaunista ja maukasta.
Alkuruoat olivat erittäin hyvät, mutta pääruoat voittivat ne mennen tullen.
Oma sous vide -kuhani lehtikaalin kanssa oli yksinkertaisen erinomaista. Kala oli suussasulavaa, ja lisukkeet ja kastike antoivat sille juuri sopivasti makua.
Rouva puolestaan ihasteli maukasta porsaanfilettään, joka tarjoiltiin selleripyreen, juuripersiljasipsien ja madeirakastikkeen kanssa. Emme päässeet yksimielisyyteen siitä, kumpi annos oli parempi.
Samaa possua ja selleriä oli muuten myös lasten annoksessa. Niin, on lasten annoksia ja lasten annoksia.
Jälkiruoaksi otin omenakreemiä jogurttijäätelöllä, marenkimurskalla ja manteli-kaardemummamaidolla. Annoksessa oli myös jotain suussa ritisevää ja rätisevää, joka toi mieleen jonkin lapsuusmuiston ja hymyn huulille.
Rouva ihasteli tyrnipossetiaan, joka tarjoiltiin vielä kovin kauniina. Aivan pelkällä tyrnillä tätä possetia ei ollut hyydytetty, vaan seassa oli himpun verran liivatetta.
Pidimme kovasti Fabrikin rennosta tunnelmasta. Tilassa oli elämän ääniä sopivasti niin, ettei lapsen kanssa liikkuvan tarvinnut pelätä häiritsevänsä muita.
Tarjoilijatkin olivat pukeutuneet aivan rennosti farkkuihin, mikä muistutti hauskasti, että tähän ravintolaan ei tarvitse tulla jäykistelemään, vaikka ruoka onkin astetta fiinimpää.
Niin, ja koko tämä setti maksoi meiltä kolmelta 90 euroa! Jos Rouva olisi ottanut viiniä, siihen olisi tietysti tullut vielä parikymppiä päälle lisää. Siis erittäin lämpimät suositukset kaikin puolin.
Illallisen jälkeen oli aika viedä perheen naiset unten maille.