Syysvieraita puutarhamökillä
Syyskuun viimeiset viikonloput ovat myös viimeisiä mökkiviikonloppuja. Vietimme tämänkin viikonlopun siis Herttoniemessä kukkien taimia istutellen ja omenoita keräillen.
Saimme myös vieraita, kun ystävämme Eve ja Lasse tulivat pyörähtämään suloisen tyttärensä kanssa. Eve ja Lasse ovat monille tuttuja omasta Jetlaggies-matkablogistaan, ja ylittipä Even kuva iguaanista ja delfiinistä taannoin myös kansallisen uutiskynnyksen päästyään koko maailman ihmeteltäväksi Applen Instagram-tilillä.
Vajaan vuoden poikaamme nuorempi tyttönen katseli ihaillen, miten poika potkutteli siskoltaan perityllä skuutilla pitkin pihaa.
Jännää, miten näitä kahta pientä katsellessa tämä isoin pieni vaikuttikin yhtäkkiä niin kovin isolta. Kun toiset pikkuiset juoksentelivat nurmikolla, hän otti käteensä lapion ja auttoi äitiään taimien istuttamisessa. Ja etsi tietysti siinä samalla myös kastematoja.
Omenat ovat tänä vuonna kypsyneet aiemmin kuin edellisinä vuosina. Sain ajan mehuasemalta vasta kahden viikon päähän, joten pari puun sato ehtii mennä jo siinä ajassa liian kypsäksi. Yhdessä puussa, siinä, joka yleensä kypsyy vasta lokakuussa, on kuitenkin todennäköisesti mehustuskunnossa olevia hedelmiä.
Muuten omenaa on saatu jälleen aika lailla sen verran, mitä itse tarvitsee. Jääkaapissa on useampi purkki hilloa, ja omenapiirakkaa ja -paistostakin on syöty useamman kerran. Laitoinkin Evelle ja Lasselle mukaan kaikki omenat, joita puista oli pudonnut eilisen jälkeen eli n. 8 kg.
Olen katsellut muiden puutarhureiden omenapuita hieman kateellisina, sillä meidän hedelmämme ovat kovin pieniä ja vaatimattomia verrattuna moniin muihin puihin naapureissa. Varsinaisia tosi hyviä syömäomenoita ei ole oikein yhdessäkään puussa. Tämä punainen, hieman raidallinen omena on parhaasta päästä makunsa puolesta.
Tänä vuonna kokeilemamme kaalit eivät ole tuottaneet kummoista satoa. Varhais- ja kukkakaalit eivät onnistuneet, mutta nyt ruusukaalit näyttävät jo hieman lupaavammilta.
Toivotaan, että mikään elukka ei syö näitä ennen kuin ne ovat riittävän suuria ihmisravinnoksi.
Kurkkumme koki yllättävän toipumisen. Kun vielä pari viikkoa sitten näytti siltä, että kurkkujen aika on ohi ja kaikki varret kuihtuvat pois, yksi kurkku otti kunnon syysspurtin. Se pukkasi esiin monta uutta kukkaa, ja nyt niistä näyttää tulevan vielä ainakin muutama kurkku.
Ihastelimme Even ja Lassen kanssa mökin sisällä mökin remontin edistymistä. Remonttifirma ja sähköasentaja ovat saaneet hommia eteenpäin kivasti viime päivinä, ja et ikinä arvaa: mökin keittiön uusi tiskipöytä ja hana ovat jo paikoillaan niin, että vesi tulee ja menee! Homma on kuitenkin vielä sen verran kesken, että en halua esitellä keskeneräistä työtä. Ensi viikonloppuna saattaisin päästä maalaamaan verantaa!
Jännää, miten kesäiseltä viikonloppu tuntuikaan. Lämpimämpää nyt taisi olla kuin vuosi sitten kesällä. Vaikka osa kasveista on jo ruskettunut, osittain kuivan kesän vuoksi, daaliat ovat vielä upeasti kukassa.
Myös lasten äitienpäiväksi idättämät auringonkukat jaksavat vielä kukkia.
Kiitos Evelle ja Lasselle käynnistä, oli hauska nähdä! Ensi kesänä istutaan täällä iltaa ja päivää vaikka useamminkin!
Ennen sitä kuitenkin mökin remontin tekeminen loppuun. Ja siis jo ensi viikolla verannan maalaukseen?