Taste of Helsinki 2014

Kolmatta Taste of Helsinki -ruokafestivaalia eivät ole todellakaan säät suosineet. Kahtena ensimmäisenä päivänä oli märkää ja lauantaina puolestaan kuivaa mutta tuulista. Parempi se oli kuin sade, mutta tuuli oli ajoittain niin voimakasta, että se vei lautaset pöydiltä mennessään.

Kävimme tapahtumassa siis eilen. Olimme tälläkin kertaa liikkeellä koko perheen voimin, ja mukana oli myös ystävämme, Anne. Kätevää, sillä kun annoksia oli jakamassa neljä suuta, ehdimme maistella myös useampia ruokia.

Hei, lapsi karkaa

Kaiken kaikkiaan ehdimme maistaa noin kolmea neljästä annoksesta, mikä oli hyvä saavutus. Tässä jutussa esittelen omat suosikkini, ja tästä se alkoi.

Farang: GREEN SHELL MUSSEL

Olen aiemminkin kertonut Farangin olevan lempiravintolani, ja vihersimpukat toimivat aina. Niin myös tällä kertaa.

Farang: COCONUT CARAMEL PORK 

Farangin kookos-karamellipossua kehuskelin jo Instagramin puolella tapahtuman parhaaksi annokseksi. En ollut siinä vaiheessa maistanut vielä kaikkea, joten lopulta ykkössijasta kilpaili useampikin lautanen. Tämä oli kuitenkin aivan täydellistä.

Tulin miettineeksi myös sellaista, miten annosten nimeäminen vaikuttaa siihen, mitkä ruoat kiinnostavat. Itse ainakin haluaisin nähdä suoraan annoksen nimestä, mitä lautasella on. Harva vieras nimittäin pystyy maistamaan kaikkia annoksia, joten ravintolan etu on nimetä annokset mahdollisimman houkuttelevasti. Ja tämä annos on esimerkki siitä, että se olisi saattanut jäädä väliin, ellei ravintoloitsija olisi kantanut sitä suoraan neniemme eteen pöytäämme.

Bertha: Turska, papu, kampasimpukka

Siis turskakrokettia, papusalaattia ja kampasimpukkakreemiä. Annos oli todella hyvä, ja olisi kyllä harmittanut, jos se olisi jäänyt maistamatta. Tämä kalapulla oli muuten myös yksi tytön suosikeista.

Smakbyn Åland: Pitkään kypsytettyä Ahvenanmaalaista lammasta, kermaista kastiketta, Smakbyn lammasmakkaraa

Aah. Tämä annos oli juuri niin hyvää kuin miltä se kuulostaa. Ei lisättävää.

Postres: Savulohisäilyke ja Postresin saaristolaisleipää

Nyt ollaan myös aika lähellä täydellisyyttä. Säilykepurkin sisältö kaadettiin ihanan saaristolaisleivän päälle, ja ai että se oli hyvää!

Laseissa kuohuu muuten tässä vaiheessa erikoinen Cleto Chiarli Vigneto Cialdini -punaviini, joka on kevyesti kuohuvaa. Rouva kuvaili sitä ”hyvällä tavalla oudoksi”, omasta mielestäni se oli ”hyvää”.

Pari sanasta tähän väliin lakritsaisista annoksista, joita himoitsin ennen tapahtumaa:

O Mat: Grillattua luomukaritsankylkeä, varhaiskaali – luomujogurttisalaattia ja tummaa lakritsakastiketta

Ihanaa lihaa ja raikasta kaalisalaattia, mutta lakritsan makua en löytänyt vaikka etsin.

Sami Tallberg: Omelet, sieniä ja lakritsaa

Korvasienimunakas oli maukas, mutta ei tässäkään lakritsa maistunut.

Taustalla muuten Emon Rapukakkua ja fenkolia, joka oli aivan yhtä hyvää kuin silloin Emon lounaalla.

Demo: Hummerimakkara, sahramirisottoa, rakuunadressing

Sitten taas suosikkien joukkoon, ja Demon hummerimakkara oli ehdottomasti sellainen. En ollutkaan koskaan aiemmin maistanut hummerimakkaraa, ja se oli aivan loistavaa, ja risotto täydellinen kumppani sille. Herkullista!

Juuri: Luomukyyttöä ”nose to tail”, Gobbas Gårdin kevätspelttiä

Myös Juuren luomukyyttö oli ehdottomasti yksi suosikeistani.

Juuri: Punajuurimakaronilaatikkoa

Juuri oli muutenkin onnistunut menussaan. Punajuurimakaronilaatikko ansaitsisi Tapahtuman kaunein annos -arvonimen, ja maku oli tietysti myös kohdallaan.

Juuri: Kuttujugurttijäädyke, lakritsia, vadelmaa ja fenkolia

Jälkiruokien kimppuun kävimme vasta puolisen tuntia ennen sulkemista, joten emme lopulta ehtineet maistaa aivan kaikkea, mikä olisi kiinnostanut. Juuren kuttujugurttijäädykettä olisi voinut syödä enemmänkin.

Bertha: Suklaa, banaani, parapähkinä

Berthan jäkiruoka näytti niin suklaisen täyteläiseltä, että sitä oli tilattava koko pöytäseurueelle, eikä se pettänyt. 

Sami Tallbergin erikoinen Väinönputkivanukas ja kukkapölyä oli todella niin erikoinen kuin miltä se kuulostikin, ja Postresin Tuttifrutti-calippo raikas ja hedelmäinen mehujää, joka tarjoiltiin hauskasti oikeassa mehujäätuubissa.

Oma suosikkini oli kuitenkin lopulta Emon Vuohenmaito-”Eskimo” ja raparperia. Harmi vaan, että itselleni jäi siitä jäljelle vain pieni pala.

Jos vielä summaan omat suosikkini, niin

• Paras kokonaisuus: Juuri
• Parhaat pääruoat: Farangin possu, Smakbyn lammas, Postresin lohisäilyke ja Demon hummerimakkara. 
• Parhaat jälkiruoat: Emon eskimo ja Berthan suklaaunelma.

Näin on Helsingin maut taas maisteltu, ja jäämme odottamaan ensi vuoden ToH:ia.