Tutustumiskäynti päiväkotiin
Jännitimme Rouvan kanssa tytön uuteen päiväkotiin tutustumista ja kerroimme tytölle tulevasta muutoksesta vasta, kun oli aivan pakko.
Hän oli tosin ilmeisesti kuullut jo joltain toiselta lapselta, että he molemmat ovat vaihtamassa päiväkotia, sillä eräänä päivänä tyttö oli sanonut hoitajalleen, ettei halua mennä.
"Ai mihin?" oli hoitaja kysynyt. "Uuteen päiväkotiin", tyttö vastasi.
Perjantaiaamuna kerroimme tytölle nyt itse, että hän on nykyisessä päiväkodissaan enää jouluun saakka ja loman jälkeen hän siirtyy toiseen hoitopaikkaan. Emme myöskään olleet menossa aamulla suoraan hoitoon, vaan olin sopinut tutustumiskäynnin uudessa päiväkodissa.
Odotimme voimakkaita vastalauseita, mutta niitä ei tullutkaan. Kerroimme kyllä että kolme hänen kaveriaan siirtyy hänen kanssaan, ja siihen hän halusi lisätä vielä että haluaisi mukaan myös omat hoitajansa. Kerroimme, että se ei ole mahdollista mutta että uudessa päiväkodissa on varmasti yhtä ihanat hoitajat. Yllätykseksemme hän ei alkanut väittää vastaan vaan nyökytteli hyväksyvästi.
Päiväkotiin tutustuminen meni hyvin. Vastaanotto oli lämmin ja päiväkoti kodikas. Tyttö tutki paikkoja uteliaana ja tapasi tulevat hoitajansa. Hän löysi kivoja leluja ja kävi kokeilemassa hiekkalaatikkoakin.
Lähtiessämme kysyin tytöltä, oliko kivaa. "Joo." Tullaanko uudestaan? "Joo."
Huh, kyllä kai tämä tästä. Nyt odotamme jo kovasti tammikuuta.
Kommentit
Mahtavaa, että tutustuminen sujui noin lupaavissa merkeissä! Varmasti kaikki menee hyvin, ainakin on hyvin aikaa totutella muutokseen. (Tosin meillä totutteluaika itse asiassa toimi vähän väärään suuntaan, kun kuopus aloitti koulun. Hehkutimme asiasta koko kesäloman sillä seurauksella, että poika sanoi koulunaloitushaastattelussa: "Ei mua muuten olisi jännittänyt mutta kun äiti ja iskä puhui siitä niin paljon..." :P)
Jo edesmennen äitini sanoin: "kun pahoin pelkää ni hyvin selvii". Pätee usein elämässä.
Kiva että ensimmäinen kontakti meni hyvin, mutta jos ihan todella asiaa mietit lapsesi näkökulmasta ei se ole mikään mitätön asia päiväkodin vaihtaminen. Varmasti vähän helpompaa kun kavereita tuli mukaan mutta turvallisuuden päiväkotiin tuo hyvä suhde hoitajiin joihin on oppinut luottamaan, kun vielä tarvitsee apua niin monen asian ja tunteen kanssa. Tutustuminen uusiin hoitajiin ja uuteen paikkaan vie aikansa. Odotettavissa on siis vaihe jossa lapsesi tarvitsee paljon apuanne sopeutumisen kanssa. Kun sen tekee kunnolla auttaa se lasta kasvamaan! Muuttoon liittyvät todelliset tunteet tulevat esille ajan kanssa, harvoin välittömästi. Tsemppiä teille:)
Kiitos. Tuota mekin olemme pohtineet. Tyttö vielä tykkää hoitajistaan niin kovasti, että mietimme oikeasti, että onko vaihtaminen lainkaan järkevää. Päiväkotia on kuitenkin niin monta vuotta jäljellä, että pitkän ja tarkan harkinnan jälkeen päätimme näin päin. Onneksi tyttö on aika sopeutuvainen ja on aina jäänyt (kesäpäiväkotia lukuun ottamatta) aina hyvin helposti hoitoon vieraillekin hoitajille. Nyt tietty vaihtuu sekä hoitajat että paikka, mutta kyllä hän varmasti muistaa tämän käynnin ja ne kivat nukenvaunut ja laukut, joilla hän leikki... Uskon, että hän kyselee kyllä tammikuussa vanhojen hoitajiensa perään mutta todennäköisesti pienen hetken päästä hän ei muista heitä enää lainkaan. Se on tietysti vähän surullista :(
Meidän hiukan alle kolmevuotias tyttö siirtyi reilu kuukausi sitten pienten ryhmästä isojen puolelle. Osittain siksi, koska kaikki hänen kaverinsa olivat jo siellä, eikä pienten ryhmästä löytynyt hänen kehitystasolleen sopivaa seuraa eikä tekemistä, mutta osittain varmaan myös siksi, että pienten ryhmään on niin kova tunku uusia lapsia.
Tyttömme oli siirrosta aivan innoissaan, eikä (päiväkodin itse järjestämiä) harjoittelupäiviäkään juuri tarvittu. Tyttö kulki ensimmäiset päivät niin polleana "yläkertaan", ja löysi kavereita heti. Mutta parin viikon sisään uutuudenviehätys vaihtui pieneen jännittämiseen ja stressaamiseen, eikä vakkarihoitajien sairastelut ja äitiyslomalle jäämiset ole suinkaan helpottaneet tilannetta. Päivät sujuvat nyt vaihtelevasti, joskus paremmin, joskus surkeammin. Uskon, että tilanne stabiloituu jonkun ajan kuluttua, ja isojen puolella olo muuttuu koko ajan helpommaksi. :)
Pointtini siis oli, että eipä niiltä muutoksilta voi välttyä. Toki jokainen varmasti toivoo mahdollisimman vähän tuollaisia hoitomullistuksia pienen lapsensa elämään, mutta elämä menee miten se menee. Pitkällä tähtäimellä hoitopaikan sopivalla sijainnilla on suuri merkitys arjen sujuvuuteen.
Kommentoi