Vauvaelämään tutustuminen
Katso, ei letkuja eikä piuhoja! Ja teippiliimatkin on putsattu pois hiuksista!
Olemme päässeet muutenkin kokeilemaan lähes tavallista elämää vauvan kanssa, sillä saimme eilen vauvan vierihoitoon ja perhehuoneen Kätilöopiston 9. kerroksesta.
Perheen vanhemmat lapset eivät valitettavasti saa yöpyä perhehuoneessa, mutta saimme onneksi tytön mummon ja papan hoitamaan häntä lyhyellä varoitusajalla.
Tästä tuli siis varsinainen win-win-win: isi ja äiti pääsivät tutustumaan vauvaelämään, mummo ja pappa pääsivät tapaamaan pojanpoikaansa ensimmäistä kertaa ja tyttö sai leikkiä papan kanssa parin päivän ajan.
Niin, mehän todella ajattelimme lähteä kotiin jo huomenna. Pojan kunto on kohentunut niin paljon, että ainoa syy olla edelleen sairaalassa on seurata, miten hänen syöntinsä lähtee sujumaan. Ja hyvinhän se on lähtenyt.
Vielä joudutaan turvautumaan pumppumaitoon ja pulloihin, mutta nyt näyttäisi, että on kaikki edellytykset siihen, että niistäkin päästäisiin eroon. Ilmoitimme siis hoitajille, että lähdemme huomenna, ja sovimme sitten mahdollisesti jonkin kontrollikäynnin poliklinikalla myöhemmin.
Sairaalan 9. kerros on rauhallinen ja kotoisa. Vähän niin kuin hotelli, mutta ilman ruokatarjoilua.
Olemmekin ottaneet kotoa mukaan jotain väli- ja aamupalaa (ja oman pressopannun), ja pääruoat on tilattu sitten Woltin kautta ovelle kuljetettuina.
Ihan älyttömän kätevää!
”Hei, tuolla näkyy Linnanmäki!”
Saimme muuten vihdoin selville myös pojan syntymäpituuden. Se oli 53 cm, eli hän oli syntyessään 5 cm siskoaan pidempi ja 700 g painavampi. Pitkä ja hoikka poika – ei näytä siis tulevan isäänsä. Ja saas nähdä, onko hän kasvanut jo ulos pienimmistä vauvanvaatteista, joita odottaa kotona.
Pieni isosisko odottaa meitä kaikkia kotiin jo niin paljon!