Viikonloppu ilman mitään tekemistä

Jos tämän kuvan teltta näyttää jotenkin tutulta, olet nähnyt sen todennäköisesti viikonloppuna useasta eri kuvakulmasta – mutta toisesta suunnasta.

Emme siis olleet ilmiselvästi lähes jokaisen tuntemani ihmisen tavoin Flow’ssa vaan nautimme viikonlopusta, jolle ei ollut suunniteltu ainoatakaan menoa tai tekemistä.

Takana on muutama hyvin työntäyteinen viikko, enkä tarkoita edes varsinaisia päivätöitä vaan kaikkea sitä puuhaa, jota olemme tehneet öitä myöten mökillä sekä puutarhan, remontin että juhliemme eteen. Viikonlopun suunnitelmani olikin siis: ”en mene ainakaan mökille tekemään mitään”.

Lisäksi Rouva valmisteli useampana iltana kotonamme tehtyjä lehtijutun kuvauksia, jotka olivat torstaina.

Päädyimme siis viettämään perjantaina koti-illan ja katsomaan Rouvan kanssa HBO Nordicilta The Affairin 4. kauden kaksi ensimmäistä jaksoa. Ne olivat hyvät. Ai niin, ja olihan meillä siis perjantaina myös hääpäivä, jota juhlistettiin suklaakakulla ja lasillisella punaherukkamimosaa.

Aivan täysin mökkivapaata viikonloppua ei voi kuitenkaan viettää, sillä sekä puutarha että kasvihuone kaipaavat kastelua parin päivän välein. Kävimme siis lauantaina mökillä iltapäivällä tekemässä sen verran kuin oli välttämätöntä, ja paluumatkalla vein lapset Kalasataman leikkipaikalle, jotta tyttö pääsi skeittaamaan. Ja siinähän se Flow jyrisi vain muutamankymmenen metrin päässä.

Oikeastaan tyttö olisi halunnut Eläintarhan skeittipuistoon, mutta se olisi ollut aivan väärässä suunnassa. Kalasatamassa ei ole tarjolla vastaavia kouruja kuin Eläintarhassa, mutta toisaalta alueella on kumpareita, jollaisia skeittipuistossa ei ole. Sitä paitsi Kalasatamassa on tekemistä myös mukana kulkevalle herra 2-v:lle.

Hän keskittyi keinuihin ja sisko tasapainotteli skeittilautansa päällä.

Skeittiretki Flow’n lähistölle oli strateginen valinta siitäkin syystä, että pääsimme keräämään pulloja ja tölkkejä. Tyttömme on nimittäin innostunut tästä puuhasta kovasti sen jälkeen, kun hän oli kerännyt joitain pulloja lastenhoitajan kanssa, ja lupasimme, että hän saa pitää kaikki rahat keräämistään pulloista.

Hän on kerännyt parissa viikossa pulloja 20 euron edestä ja tältä skeittiretkeltä kassaan kilahti neljä euroa lisää. Hän on niin innoissaan asiasta, että uskalsi käydä kyselemässä jopa nurmikolla istuskelevilta miesporukoilta, saisiko hän kerätä heidän tyhjät tölkkinsä mukaansa.

Rahat hän aikoo käyttää Baby Bornin vaatteisiin. Hän päätti kuitenkin käyttää jo kolme euroa summasta ostaakseen itselleen haaveilemansa trikoohiuspannan (siellä se on päässä).

Tyttöä kyllä harmitti, miten niin monet muutkin olivat keräämässä tölkkejä ja pulloja jätesäkkien kanssa Flow’n pääportin lähellä. Lohduttelin häntä kertomalla, että monet tölkinkerääjistä tekivät sitä varmasti saadakseen rahaa ruokaan.

Sunnuntai sujui yhtä suunnitelmattomasti. ”Taitaa sataa, ei mennä mihinkään.” Rouva ja tyttö kävivät kyllä retkellä Ateneumissa, mutta itselleni koko päivän suurin ohjelmanumero oli, että katsoimme yhdessä DVD:ltä Mamma Mia! -elokuvan. Tyttö rakastui musikaaliin viime keväänä niin kovasti, että hän laulaa edelleen sen kappaleita päivittäin ja niin paljon, että jopa hädin tuskin suomea puhuva poikamme laulaa kappeleita englanniksi mukana.

Tyttö ei muuten halunnut, että luen tekstityksiä ääneen, sillä hän tietää jo, mitä elokuvassa tapahtuu.

Tällä viikolla luvassa on mökin sähkötöitä, ja nyt myös loppuviikolle ja viikonlopulle on suunniteltua ohjelmaa. Yritän kuitenkin ottaa vähän rennommin kuin viime viikkoina, ettei ala stressata liikaa.