Vuoden viimeinen joulupostaus

Isyyspakkaus

Internetissä on kuulemma ollut viime aikoina liian vähän kuvia jouluruoista. Mutta eihän hyviä kuvia voi hukkaankaan heittää, joten kerta kiellon päälle ja vielä viimeiset joulumuistelut tältä vuodelta!

Joulun odotus, joulun laittaminen (kohtuuden rajoissa) ja joulun juhliminen ovat kivoja asioita. Pidän itseäni jouluihmisenä, ja kuuntelen ja laulan mielelläni joululauluja koko joulun. Mutta kun tapaninpäivä on taputeltu, olisin aivan valmis piilottamaan kaikki viitteet jouluun. Kuusi alkaa jo karista ja vie liikaa tilaa olohuoneesta, jouluruokia on syöty aivan tarpeeksi, suklaatkaan eivät enää maistuisi ja kyllähän niiden joululaulujen kuuntelemisenkin voisi vähitellen lopettaa.

Sanoisin siis, että joulun kanssa on sama juttu kuin matkustelussa: siinä missä kotiin paluu on yksi matkan parhaista hetkistä, myös joulun päättyminen on yksi parhaista asioista joulussa. Se kun saa keskittyä taas aivan muihin asioihin ja suunnata ajatuksensa tammikuuhun, joka onkin aivan oven takana.

Tammikuussa onkin odotettavissa monta kivaa juttua, ja luvassa on niin teatteria, oopperaa kuin balettiakin. Odotan myös jo tammikuun puoliväliä, kun koko projektitiimini on palannut takaisin joululomiltaan ja pääsemme jatkamaan pelimme kehitystä täyttä vauhtia.

Jouluruoista on muuten mainittava vielä sen verran, että tein nyt kolmannen kerran elämässäni imelletyn perunalaatikon, ja ensimmäistä kertaa se oli jollain tavalla onnistunut. Kovin imelää se ei tälläkään kerralla ollut, mutta sen verran kuitenkin, että sitä kehtasi tarjota tapaninpäivän jouluvieraille. Parasta tähän mennessä. Tein sen kilolla perunaa, ja imelsin sitä 50-asteisessa uunissa ehkä 6 - 7 tuntia.

Porkkana- ja lanttulaatikot tein mahdollisimman pieninä, vain reilun puolen kilon kokoisina, ja kaikki oli tapaninpäivän jälkeen onneksi syöty. Samoin pikkukinkkumme, jonka ostin tytön pyynnöstä.

Pöydässä ilahduttivat myös uunissa paahdetut punajuuret, jotka tarjottiin uunissa paistetun Metsuri-juuston kanssa.

Jälkiruoaksi Rouva teki crème brûléet.

Kiitos joulu 2018! Kiitos Hanna, Esa ja Rio vierailusta!

Sitten siirrytään blogissakin aivan muihin aiheisiin.

Kommentoi