Pelikonsoleista, konsolipeleistä ja Zelda: Breath of the Wildista

Teveisiä Hyrulesta! Nyt kun Calamity Ganon on kukistettu ja prinsessa Zelda saatu vapautettua… Hetkinen, kelataanpas hieman taaksepäin.

Vaikka työskentelen pelialalla, en ole käyttänyt juurikaan aikaani konsolipelien äärellä. Lapsena pelasin kyllä tietokonepelejä, mutta nuorena aikuisena mielessäni olivat aivan muut asiat kuin pelit, eikä kaveriporukassanikaan pelattu juurikaan konsolipelejä, joten konsolipelaaminen jäi.

Kun sitten myöhemmin kiinnostuin peleistä uudelleen, siirryin suoraan mobiilipeleihin, ja niiden parissa olen työskennellyt myös viimeiset kymmenen vuotta.

Playstation 4 & Nintendo Switch

Ostin Playstation 4 -pelikonsolin vuonna 2015. Kokeilin muutamaa peliä, mutta ne eivät imaisseet mukaansa. Myös esikoinen oli silloin vielä liian pieni peleihin, ja varsinkin Pleikan ohjain oli liian vaativa hänelle. Kynnys avata televisio ja pelata jotain peliä kasvoi niin isoksi, että koko Pleikka jäi vähän niin kuin käyttämättä.

Vuonna 2018 päätin hankkia Nintendo Switchin, jota voi pelata paitsi televisioon liitettynä, myös kädessä pideltävänä mobiililaitteena. Switchiä onkin käytetty huomattavasti enemmän kuin Pleikkaa, ja lapsetkin ovat tykänneet pelata monia pelejä, kuten Mario-pelejä (erityisesti. Super Mario Party ja New Super Mario Bros. U Deluxe) ja LEGO Harry Potter -sarjaa.

Omalla kohdallani myös Switchin pelaaminen on kuitenkin jäänyt vähäiseksi, ja vaikka aikanaan tuntui hauskalta ajatukselta, että pelilaitteen voisi ottaa myös mukaan reissuihin tai mökille, laite on seissyt telakassa televisioon kiinnitettynä.

Työkaverini kehuivat The Legend of Zelda: Breath of the Wild -peliä jo kauan sitten, ja monien mielestä se oli yksi parhaista peleistä koskaan. Ostinkin pelin käytettynä jo neljä vuotta sitten, mutta sen aloittamiselle ei ollut silloin aikaa ja koko peli unohtui.

Playstation 5

Muutama viikko sitten tapahtui kuitenkin jotain, joka käynnisti konsolipelien yllättävän paluun talouteemme.

Ensinnäkin olin bongannut jo aiemmin uuden Harry Potter -teemaisen Hogwarts Legacy -pelin, joka on jo julkaistu Playstation 4:lle ja 5:lle. Nintendo Switch -versio on tulossa loppukesästä. Pohdin, että siinä olisi kiva synttärilahja tyttärelle, mutta syntymäpäivä on jo toukokuussa ja toisaalta Pleikalla olisi todennäköisesti paremmat grafiikat. Ajattelin, että pelin voisi hankkia Pleikalle, mutta kannattaako ostaa Playstation 4 -versiota, vai pitäisikö päivittää samalla myös Pleikka uuteen vitosversioon?

Kävimme myös kyläilemässä ystävillämme, ja lapset pelasivat siellä Playstationilla hauskaa Unravel 2 -seikkailupeliä, ja he miettivät, voisiko saman pelin saada myös kotiin. Unravelin ykkösversio meillä olikin jo Pleikalla, ja Unravel 2:n sai ladattua Switchin sovelluskaupasta pilkkahintaan.

Ja sitten yksi asia johtikin toiseen. Ensinnäkin päätin edetä Playstation-asioiden kanssa ja laittaa etsintään käytetyn Playstation 5:n, jotta sen ehtisi saada ennen tyttären syntymäpäivää.

PS5:n saatavuus on edelleen todella huono, ja useimmat kaupat myyvät eioota, mutta käytetyn laitteen ostaminen on joka tapauksessa järkevä teko sekä ekologisesti että taloudellisesti.

Playstation -kaupat etenivät lopulta yllättävän nopeasti. Kun aloitin etsimisen, käytetty PS5-laite löytyi lopulta vain muutamassa päivässä ja merkittävästi uutta laitetta edullisemmin, ja myös vanha Playstation 4 meni kaupaksi parissa päivässä.

Entäpä Zelda?

Siinä samalla muistin, että en ollut koskaan laittanut Zelda-pelini muistikorttia kiinni Switchiini. Genreä enemmän seuraaville tämä on tietysti ihan yesterday’s news, mutta JUMANKEKKA MITEN MAHTAVA PELI! Vaikka vertailukohtia ei oikeastaan olekaan, en yhtään ihmettele, miksi monet todella pitävät peliä parhaana konsolipelinä ikinä!

Jäin koukkuun välittömästi, ja pidin pelissä aivan kaikesta. Peli on avoimen maailman seikkailu, jossa pelaaja voi itse päättää, mitä tekee seuraavaksi, ja pelissä tavatut hahmot antavat lisää tehtäviä. Osa niistä vie eteenpäin pelin pääjuonta, osa taas sivujuonia, ja niistä saa palkkioksi rahaa, aseita, varusteita tai muita resursseja, joista on hyötyä seikkailussa.

Vaikka mainitsinkin jo aseet, taistelu ei ole pelin pääasia. Peli on kiehtova yhdistelmä fantasiatarinaa, tutkimista ja ongelmanratkaisua, ja vaikka pelin päätehtävänä onkin päähenkilön kotimaailman vallanneen pääpahiksen kukistaminen, taistelut ovat pelissä sivuseikka. Ja peli näyttää aivan törkeän hyvältä.

Taustatarina alkaa siitä, kun Link-niminen hahmo herää muistinsa menettäneenä luolasta ja saa kuulla olleensa unessa 100 vuotta. Hänen kotimaailmansa, Hyrulen valtakunta, on Calamity Ganon -nimisen hirviön valtaama, ja Hyrulen prinsessa Zelda on jäänyt tämän vangiksi Hyrulen linnaan. Link saa kuulla, että hänen olisi vapautettava neljä jättimäistä Divine Beast -konetta pahan vallasta ja lopulta tuhottava Calamity Ganon.

Hyrulen kartta avautuu Linkille vähitellen, kun hän kulkee uusille alueille ja aktivoi mystisiä Sheikah-torneja. Hyrulen alue on valtava, ja yksityiskohtien määrä on suorastaan häkellyttävä ihan näin pelialan ammattilaisenkin näkökulmasta. Pelialue vastaa kooltaan 10 km x 8 km aluetta, joka on mallinnettu lähes sentti sentiltä, ja mihin tahansa pelialueella menee, löytää tutkittavaa, uusia tehtäviä, kasveja, eläimiä ja toisia hahmoja. Puut ja kasvit heiluvat tuulessa, vedet virtaavat, säät vaihtelevat ja aurinko nousee ja laskee.

Aloitettuani pelin se oli vaikea laskea pois kädestä. Käytinkin sen parissa lähes kaiken vapaa-aikani kolmen viikon ajan, ja pääsin siitä irti vasta 120 pelituntia myöhemmin, kun viimein kukistin pelin pääpahiksen. Itse asiassa pelasin suurimman osan pelistä pieneltä ruudulta ja pidin laitetta mukana myös bussi- ja metromatkoilla.

Ajoitus tämän pelin pelaamiselle oli erinomainen, sillä vasta kun olin aloittanut sen, kuulin työkavereiltani, että peliin julkaistaan nyt toukokuussa jatko-osa: Tears of the Kingdom! Enkä malttaisi odottaa. Jotain kertoo varmasti se, että tästä pelistä pöhistään myös työpaikkani konsolipelejä käsittelevällä Slack-kanavalla.

On ollut suorastaan mahtavaa innostua pitkästä aikaa jostain niin kovasti, että se vie mukanaan näin voimakkaasti. Jos siis perheestä löytyy jo Nintendo Switch mutta Breath of the Wild on vielä pelaamatta lämpimimmät suositukseni! Vielä ehtii pelata pelin läpi ennen jatko-osan ilmestymistä.

Mitä muuta pelata?

Tiedustelin myös työkavereiltani, mitä vastaavaa peliä he suosittelisivat, jos ei ole erityisen kiinnostunut taistelupeleistä mutta pitää fantasiasta ja ongelmanratkomisesta. Ei sotaa, ei kauhua, ei mitään liian ahdistavaa. Tällaisia vastauksia sain heiltä:

• Hogwarts Legacy
• The Legend of Zelda: Links Awakening
• Rime
• Super Mario Odyssey
• Portal Companion Collection
• Tunic
• Return of the Obra Dinn
• The Witness
• Kena: Bridge of Spirits
• Death’s Door
• Journey
• Eastward.

Osa on Switchille, osa Pleikalle, osa molemmille. Pitääpä pitää silmät auki, jos törmäisi johonkin käytettynä. Onko sinulla jotain suositusta?