NÄIN SELVIÄT HÄÄVUODESTA – 5VINKKIÄ SULHASELTA SULHASILLE

Niin se aika vierii. Hääpäivään on aikaa tätä kirjoittaessa enää 6 viikkoa ja 4 päivää, vaikka kliseisesti tuntuukin siltä, että vielä hetki sitten oli vielä puoli vuotta odotettavaa. Yleisesti ottaen meidän juhlien valmistelu on sujunut mun mielestä suhteellisen vaivattomasti, johtuen tietysti enimmäkseen siitä, että aloitimme hyvissä ajoin. Lisäksi meille on ollut suhteellisen selvää, miten haluamme juhlat toteuttaa. Ei olla kuitenkaan täysin kokonaan haasteita selvitty ja, yllätys yllätys, niitä ovat aiheuttaneet sellaiset asiat, joihin ei itse voi vaikuttaa. Kuten esimerkiksi se, että kun ensimmäisen kerran 10 vuoteen tarvitsee Postin palveluja hääkutsujen lähettämiseen niin osuukin lakko kohdalle.

Niin kuin jo aiemminkin Instagramin puolella totesinkin, oma ja uskoakseni myös monien muiden sulhasten kiinnostus häiden valmisteluun on kokonaisuudessa, eikä niinkään yksityiskohdissa. Onhan tuo tavallaan luonnollista, kun ainakaan itse en ole jo pienenä osannut häitäni kuvitella, eikä niistä siis ole piirtynyt mulle mitään erityistä kuvaa jo vuosia sitten. Onkin tullut muutama kysely siitä, minkälaiset odotukset mulla on ollut tästä valmistautumisesta. Ytimekkäästi; luulin, että homma olisi ollut mutkikkaampaa, mutta listaan tähän asioita, joista olisi ollut mulle eli sulhaselle häihin valmistautuessa hyötyä:

Sisäistä, että projekti voi olla pitkä ja aloita valmistautuminen ajoissa.

Okei, ihan itsestään selvää ja niin me todellakin tehtiin. Tosiasia kuitenkin on, että Kiira kuitenkin laittoi paljon aikaansaavana ihmisenä hommat liikkeelle jo puolitoista vuotta sitten varaamalla haluamansa kuvaajan meidän päivälle. Ajoissa liikkeellä tulee olla ehdottomasti varsinkin juhlapaikan suhteen, jos haluaa valita mieluisimman eikä parista ainoasta vapaasta jäljellä olevasta.

Valmistaudu siihen, että lähes kaikilla on teidän hääpäivästä jokin mielipide.

Tämä on ällistyttävää, mutta totta! Tai ainakin se siltä tuntuu. Ole valmiina ihmettelemään kommentteja kutsuvierasvalinnoista, valitusta menusta, kirkkovihkimisen puutteesta tai vaihtoehtoisesti siitä miksi sellainen on. Voit vapaasti valita! Uskon, että hämmästyminen on joka tapauksessa taattu, kun huomaat, kuinka monta erilaista asiaa sinun omista juhlistasi voidaan kyseenalaistaa.

Jos olet hahmotellut juhlien budjettia, älä edes yritä tehdä siitä liian tiukkaa.

Eipä sillä, etteikö aina olisi joku katto sille kuinka paljon rahaa on käytettävissä. On kuitenkin aika varmaa, että et pysty etukäteen huomioimaan aivan kaikkia kuluja, joten jätä laskelmiin vähän ilmaan.

Osallistu!

Tarkoitan tällä sitä, että vaikka tulevalla vaimollasi olisikin vankka mielipide siitä, kuinka hän toivoo asioiden järjestyvän ja itsellesi jokin asia ei olisi ”niin justiinsa”, on puoliskosi kuitenkin tyytyväinen, jos saa sinulta tukea valinnoilleen. Ja koska hääjuhla on teidän yhteinen, saat aivan varmasti myös valita haluamiasi asioita, kun et luovuta naruja täysin toiselle puoliskolle.

Ota kaikki ilo irti valmisteluista.

Ja miksei tämä koskisi myös kaikkia tulevia morsiamia. Hääjuhla ja avioliitto ovat tietenkin mahtava asia, jos nämä itse valitsee ja näin suuri yhteinen ponnistus on jälleen yksi mahdollisuus tehdä asioita yhdessä. Homma on myös ohi ennen kuin ennen kuin huomaatkaan, joten turha stressaaminen ja pohdiskelu kannattaa jättää sikseen. Itse ainakin toivon, että olisin osannut vähän vähemmän väännellä kihlasormusta ja enemmän fiilistellä matkaa.

Siinä. Ei mitään ihmeellistä. En voi kuitenkaan enempää korostaa sitä, kuinka kaiken muun elämän sykkeessä puolitoistakin vuotta hujahtaa todella nopeasti. Tuntuu, että mekin ollaan nyt vain loikattu häävuoteen ja ”tahdon” on jo ihan kulman takana. Hassua sikäli, että kun tehtiin varauksia juhlatilalle, kuvaajille, bändille ja DJ:lle, niin tuntui kuin oltaisi oltu jo sen jälkeen valmiita kokonaisuudessaan. Viime kevät ja kesä meni kuitenkin seesteisesti lähinnä ajatustyötä tehden ja kaikkea pientä valmistellen. Syksyllä tulikin sitten ihan erilaisia fiiliksiä koko hommasta. Kutsun sitä ”kisaväsymykseksi”. Tarkoitan tällä tunnetta, että olisi mahtavaa, jos hääpäivä olisi jo ohi ja voitaisiin palata normaaliin arkeen ja keskittyä muihin ”projekteihin”. Sen perusteella mitä olen jo aikaisemmin ukkomiehistyneiden kanssa asiasta keskustellut, niin en ole ollut tuon tunteen kanssa yksin ja uskon, että tähän Kiirakin viittasi kirjoituksessa hääahdistuksesta.

Luulenpa, että valmistautuminen on kaikkine varaamisineen ja lukuisten pienten asioiden järjestelemisen vuoksi aloitettava nykyään niin aikaisessa vaiheessa, että väliin tulee vääjäämättä suvantovaihe, jolloin et voi tehdä asioiden eteen yhtään mitään muuta kuin odottaa. Se turhauttaa ja tekee mieli vain edetä mahdollisimman nopeasti ja yksinkertaisesti. Nyt kun the date on jo helposti aamukampalukemien päässä ja huomaat, että kaikkea pientä on vielä puuhasteltavana, tuntuukin taas siltä, että muutama lisäviikko olisi sittenkin ihan jees. Hassua, miten se ihmisen polla toimii..

Tällaisilla tuntemuksilla viimeisiin viikkoihin!

Cheers, Eetu

Ps, Meitä voi myös käydä äänestämässä Vuoden 2020 Hääblogiksi, äänestykseen pääset kuvan kautta!

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *