Tag: parisuhde

Vuoden viimeinen päivä. Tämän blogin viimeinen postaus. Kun aloitin tämän blogin, kuljin pimeässä. Elin tahattomasti lapsettoman elämää silloisen puolisoni omaishoitajana. Ihan ensimmäisen tekstini kirjoitin yleissairaalapsykiatrian osastolta, jossa olin hoidettavana äkäilevän ja hankalan traumaperäisen stressihäiriön vuoksi. Unettomana, ahdistuneena, traumamuistojen kiduttamana.  Vuodet ovat pitäneet sisällään paljon. Niihin on mahtunut valtavasti iloa. Kumppanuutta. Selviämistä vammasta huolimatta. Iloa arjen […]

Törmäsin kommenttikentässä ajatukseen, että etenen liian nopeasti. Tartun tähän. On totta, että olen ollut naimisissa. Yhteiseloa kesti 8 vuotta. Enkä siinä ajassa oppinut näkemään kaikkia varoitusmerkkejä. Itse asiassa alkuvuodesta paljastui jotain sellaista, mitä en olisi uskonut todeksi villeimmissä kuvitelmissanikaan. Olimme seurustelleet kolme kuukautta ennen kuin menimme kihloihin. Häitä vietettiin vuoden päästä kihlajaisista. Mutta vei kahdeksan […]

Laparoskopiasta on nyt vähän reilu viikko. Tämä viikko näyttää paremmalta, kun vertaa edelliseen.  Minä kotiuduin sairaalasta viikko sitten lauantaina siten, että naistentautien ylilääkäri kotiutti minut kertomalla, että kaikki meni hyvin. Kun puolison kanssa kysyimme leikkauksesta, hän vastasi vaan sen menneen hyvin. Ja että tästä se toipuminen alkaa ja kaikki näyttää jatkossa hyvältä, uutta yritystä vaan. […]

Köllittiin illalla kainalossa. Minä sanoin miettiväni pakastepatongin paistamista. Kumppani sanoi miettivänsä sitä, että muuttaisi tänne ihan pysyvästi heti, kun vointini on parempi ja jaksan selvitä muuttohässäkästä.  Onhan siitä puhuttu. Mutta nyt on vähitellen tultu siihen pisteeseen, että se on oikeasti lähellä. Muutamien päivien päässä. Nyt tavoitteena on toipua pian. ❤ Illalla minä sanoin, että minulla […]

Ajoin aamulla käräjäoikeuteen. Harkinta-aika on ohi. Ex-puolisoni kanssa viestittely johti siihen lopputulokseen, että minä allekirjoitin hakemuksen yksin.  Auto parkkiin, läpi turvatarkastuksen kansilaan. Nimi paperiin, paperi käräjäoikeuden sihteerille ja turvatarkastuksen kautta ulos. Ulkona tuntui siltä, että ei tule ilmaa. Että henki ei kulje. Minusta tuntui yhtä väsyneeltä kuin harmaasta, pilvisestä säästä. Tuntui siltä, että sydän oli […]

Mistä sen tietää, että onko se rakkautta? Tietääkö sen siitä, että aamulla herätessä vieressä näkyvä Kumppani saa sydämen hypähtämään ilosta ja nostaa hymyn unenpöpperöisille kasvoille? Tai siitä, että aamulla lenkitetään Koiraa aamuviideltä yhdessä ja unihiekan karistessa silmistä käsi etsiytyy käteen kummaltakin? Tietääkö sen siitä, että päivän aikana puhelimeen tullut viesti naurattaa vielä silmät kyyneliin vessatauollakin […]

Kävin eilen koiruuden kanssa kahdestaan iltakävelyllä. Kävelimme aallonmurtajalle, minne niin monta kertaa aikaisemminkin. Ilta alkoi jo hämärtää. Oli aivan tyyntä. Aurinko oli laskemassa, järveltä tuuli lempeä syysillan tuuli. Seisoin aallonmurtajalla ja katselin aavalle selälle. Oli niin kaunista ja hiljaista. Melkein mykistävää. Koira seisoi vieressä, ihan kiinni. Se hengitti hitaasti, painautui välillä reittäni vasten. Aivan kuin […]

Olen tottunut korjaamaan elämässä kaiken. Huolehtimaan aina siitä, että kaikilla muilla on hyvin. Keväällä jouduin eksyksiin, niin syvälle, etten aikaisemmin. Eksyksiin joutuminen oli pelottavaa ja välillä ihan äärimmäisen ahdistavaa. Samalla opettavaista ja armollista.  Siihen liittyikin mahdollisuus aloittaa uudestaan, riittikin se, että minä olen minä. En maailman korjaaja enkä huolehtija, vaan minä. Niin. Välillä pitää eksyä, […]

Eilen itketti. Tänäänkin itkettää. Kävin hoitamassa asioita ex-Miehen kanssa eilen. Puhuttiin kuulumisista. Hän sanoi lukeneensa rivien välistä, että elämässäni on joku muu. Olleensa iloinen kesällä, että päivitykset ovat facessakin olleet positiivisia ja elämäniloisia. Aktiivisia. Istuin kyyneleet silmissä sohvalla ja kuuntelin. Tuntui siltä, että suru kietoo yhä syvemmälle syliinsä. Ja hän sanoi: ”En toivo tältä elämältä […]

Keväällä, avioeromyrskyssä, olin vihainen. Vihaisempi kuin koskaan. Loukattu. Surullinen. Olin kokenut vääryyttä ja joutunut sellaisen petoksen kohteeksi, mitä en olisi uskaltanut villeimmissäkään kuvitelmissani kuvitella.  Vieläkin olen vihainen. Asioiden selvitteleminen on monimutkaista. Lähes viikottain käyn käräjäoikeudessa kirjaamassa tiedoksiannon. Se riipii ja raastaa.  Vähitellen kuitenkin pääsen asian yläpuolelle. Se on vaan rahaa. Se on vaan maallista. Ja […]