Väärin surtu(ko?)

Väärin surtu(ko?)

Minussa on, äiti, jotain vikaa. Itkuni katkeaa, katson hämmästyneenä lasta, joka kokee surevansa väärin. Reagoivansa oudosti. Lasten pappa on kuollut. Iäkäs mies, jolla varmasti on ollut jouluja enemmän takana kuin edessä. Mutta kuolema hiipi kuitenkin yllättäen, sairaskohtauksella ja vei liian nopeasti. Erityiseni täytyy käsitellä itselleen kokonaan uutta asiaa, läheisen ihmisen kuolemaa. Hänen häviämistään elämästämme, lopullisuutta. […]

Koronaa, kotoilua, etäopetusta, epätoivoa, iloa

Koronaa, kotoilua, etäopetusta, epätoivoa, iloa

Etäkoulu on pe****ä, minä haluan kouluun! Lapsi puskee omaan huoneeseensa ja läjäyttää oven kiinni. Puren hammasta yhteen ja mietin, että ei tulla selviämään. Näissä neliöissä, rikkinäisin rutiinein. Keskenämme. Kun ensimmäiset koronauutiset Kiinasta alkoivat kaikua maamme medioissa, en kiinnittänyt niihin huomiota sitä uutisminuuttia enempää.  Hyvin pian kuitenkin tuli selväksi, että nyt mennään ja kovaa; Korona on […]

Rakas Joulupukki

Rakas Joulupukki

Tänä jouluna toivoisin ihmisten sydämeen suvaitsevaisuutta, ymmärrystä ja rohkeutta kohdata erilaisuus normaalina. Toivoisin inhimillisyyttä elämään, hyväksyvää katsetta äidille, joka taltuttaa raivoavan erityislapsensa pahaa oloa marketin lattialla. Vilpitöntä iloa kun katsoo isää ja erityislasta jolle väkijoukossa kulkeminen on haastavaa mutta nämä kaksi elävät silti; lähtevät ulos, hakevat kokemuksia ja elämyksiä. Niin kuin kaikki muutkin. Ehkä he […]

Tassu Pehmenee

Tassu Pehmenee

Vuosien, niin monen ja raskaan vuoden ajan, olen taistellut. Käynyt sotaa. Välirauhan aikana valmistautunut seuraavaan taisteluun, pakottanut itseni luottamaan heihin, jotka edes teeskentelevät taistelevansa samalla puolella. En ole tuhonnut, mutta olen lähes tuhoutunut. Särkynyt näystä, joka avautuu taistelun jälkeisen pölyn laskeuduttua, repinyt jäätyneestä maasta irti lapseni tallattua itsetuntoa. Särjettyä mieltä ja rikottua sydäntä. Koonnut niitä […]

Arpapeliä

Arpapeliä

Peruutan autoni parkkiruutuun. Koulun parkkipaikalla on aina hyvin tilaa. Kun hyppään autosta ulos, puhelin soi. Tuntematon numero. Hetken mietin, etten vastaa; lehtimyyjä, vitamiinikauppias, kenties syöpävakuutuksen kauppaaja. Olen menossa koululle eikä huvita torpata sinnikkomyyjän hyökkäystä juuri nyt. Vastaan kuitenkin. Lapseni lääkäri soittaa. Yllätyn. Tiedän, että hän on yhteydessä ainoastaan asiasta. Hän on estynyt tulemasta verkostopalaveriin, on […]