Yli 50 kirjaa tehtailleen Dag Öhrlundin Vierailija on Ewert Truut -sarjan ensimmäinen osa. Juro rikoskomisrario Ewert ja kirjailija Tristan Heckscher ovat mökkinaapureita, joiden välillä on vähä vähältä syvenevä juopottelututtavuus. Tristan on vetäytynyt omaan rauhaansa kirjoittamaan uusinta romaaniaan samaan aikaan, kun vaimo yrittää pyörittää arkea kotona pahasti kehitysvammaisen pojan ja tämän avustajien kanssa.

Tristan saa fanipostia Thereseltä, viehättävältä naiselta, joka pian tulee tapaamaan ihailemaansa kirjailijaa. Therese on kaikkea muuta kuin miehen tavallinen, pidättyvä vaimo kahdenkymmenenyhden vuoden ajalta, ja kohtaamisesta saa alkunsa salainen suhde. Theresen vetovoima on ilmeisen vahvaa. Vaikka nainen pommittaa kirjailijaa viestein hankalissa tilanteissa, on mustasukkainen ja itkeä vänisee joka ikinen kerta, kun Tristan yrittää laittaa perheensä etusijalle, mies ei voi vastustaa salarakkaansa hymyä ja helman kohotusta.

Sen lisäksi, että päähenkilö joutuu tasapainottelemaan puolisonsa ja rakastajattarensa välillä, elämää mutkistavat oudot tapahtumat. Mökin pihalla on vieraita renkaanjälkiä. Joku väijyy pimeässä ikkunan takana. Kotiin tulee erikoisia lähetyksiä, ja asioita katoaa. Voiko kaiken takana olla Therese?

Vierailija on erikoisesti rakennettu. Salasuhdejuonen lisäksi teoksessa on ikään kuin sivujuonena liikenneympyrästä löytyneen pään kohtalo, jota Ewert Truut selvittää. Se vie kuitenkin kirjasta ehkä neljäsosan, ehkä vähemmänkin, ja on ratkaistu jo kauan ennen dekkarin loppua. Toinen sivuraide kulkee Ewertin kantapitseriaan, jonka omistaja joutuu kiristäjien uhriksi. Suurimmaksi osaksi kirja käsittelee kuitenkin Tristania, ja komisarion selvittämät rikokset olisi melkein voinut jättää siitä pois. Ne eivät edes liity mitenkään Tristanin juonikuvioon, ja siinäkin Vierailija poikkeaa monista nykydekkareista, joissa eri henkilöiden tarinat kietoutuvat lopulta yhteen ja tarjoavat parhaimmillaan hyvin kiinnostavan päätöksen.

Jostain syystä kuitenkin pidin kirjasta. Päähenkilön kaksoiselämää on kuvattu kiinnostavasti: millaisia tunteita ja ajatuksia Tristanin sisällä liikkuu? Mitä hän ajattelee vaimostaan, mitä Theresestä, miten hän suhtautuu itseensä ja petokseensa? Kirja myös tarjoaa välähdyksen siitä epätoivosta, mitä pahasti vammainen lapsi elämään tuo. Byrokratia, jatkuvasti vaihtuvat avustajat, huoli terveydestä — ja pahimpana kaikista se, että poikaan ei saa muodostettua yhteyttä.

Teos on kirjoitettu hyvin miehisestä näkökulmasta, ja lukiessa tuleekin sellainen olo, että kirjailija Öhrlund on itse ihastunut keimailevaan Thereseen. Jokaisessa viettelykohtauksessa nainen ”perääntyy ärsyttävästi”, mikä tuntuu olevan seksikkyyden huipentuma, ja n:nnen kerran jälkeen toisto alkaa jo tuskastuttaa.

Ewert Truut -sarjassa on useita osia, ja aion kuunnella ainakin seuraavan saadakseni tietää, miten Öhrlund on toisen osan rakentanut. Onko siinä enemmän Ewertin näkökulmaa tai kenties yksi selkeä juoni?