Voguen 73 kysymystä

Voguen 73 kysymystä on tunnettu kysymyspatteristo, johon julkisuuden henkilöt ovat vastailleet jo vuosia. Esimerkiksi Gwyneth Paltrow’n hurmaavan haastattelun voi katsoa täällä.

Julkkisten lisäksi kyssäreihin ovat vastanneet totta kai myös ihan tavalliset bloggaajat ja podcastaajat, ja tällä postauksella liityn tämän joukon jatkoksi. Kysymykset vaihtelevat jonkin verran, mutta nämä ovat vapaasti suomennettuina Ainsley MacIntyren blogista.

1. Paras aika vuorokaudesta?
Aamu. Herään aina niin aikaisin, että minulla on hidas aamu, rauhallinen hetki itselleni. Koko päivä on vielä edessä.

2. Suurin heikkoutesi?
Oi voi, niitä on monia. Prokrastinointi tietyissä asioissa, peukalo keskellä kämmentä tekniikassa.

3. Mikä on vahvuutesi?
Myönteinen suhtautuminen elämään, optimismi. Tekee kaikesta helpompaa.

4. Tärkein oppimiskokemuksesi?
Tähän pitäisi ehkä vastata jotain syvällistä, mutta en keksi nyt mitään käänteentekevää. Olen oppinut jotain useilta ihmisiltä, koulusta ja töistä.

5. Täydelliset treffit?
Perinteiset: syömään hyvään ravintolaan ja esimerkiksi teatteriin.

6. Mikä on pahe, josta haluaisit luopua?
Energiajuomien nauttimisesta olisi ehkä hyvä päästä eroon.

7. Sinulle tärkeä aihe?
Luonto, ympäristö, eläimet.

8. Paras kohteliaisuus, jonka olet saanut?
Monet työhön liittyvät jutut ovat jääneet mieleen — ehkä ne ovat ennemminkin palautteita. Pari opiskelijaa sanoi, että tuntini ovat aina päivän piristysruiske. <3

9. Milloin tunnet olosi inspiroituneimmaksi?
Kun luen vaikkapa Ruoka & viini -lehteä tai Eeva Kolun uutiskirjettä: alan suunnitella ihania kokkauksia tai elämää ihastuttavia asioita.

10. Makeaa vai suolaista?
Aina ja ikuisesti makeaa! Voisin syödä suklaata kuin leipää, kakkua aamiaiseksi ja irtokarkkeja iltapalaksi. Vain järki estää minua tekemästä niin.

11. Mitä laulua voit kuunnella repeatilla?
Se vaihtelee. Jos ihastun johonkin kappaleeseen, saatan kuunnella sitä lakkaamatta. Ihastus menee kuitenkin aina ohi. Nyt olen kuunnellut KAJ’n Bara Bada Bastua.

12. Mikä saa sinut hymyilemään eniten?
Koiran tempaukset, puolison vitsit.

13. Mitä ihmiset eivät tiedä sinusta?
Opiskelin yliopistossa unkaria.

14. Matala- vai korkeakorkoiset kengät, vai kenties tennarit?
Nykyisin tennarit! Ehkä ne ovat niin yleisiä, että olen alkanut pitää niiden ulkonäöstä. Ne sopivat monien vaatteiden kanssa, ja niillä on mukava kävellä. Käytin ennen korkokenkiä enkä ole edelleenkään korkkareiden vastustaja (kuten jotkut kiilusilmäiset, paasaavat tuttavani), koska myös korkkarit voivat olla kivat jalassa ja helpot kulkea. Tennarit ovat silti helpommat.

15. Vintagea vai uutta?
Uutta. Arvostan kyllä muiden vintage-löytöjä.

16. Kolme asiaa, joita ilman et voi elää?
Kirjat, koira, tee.

17. Ikkuna- vai käytäväpaikka?
Junassa ikkuna-, lentokoneessa käytäväpaikka. Junassa maisemien katselu on meditatiivista, lentokoneessa pelottavaa.

18. Tämänhetkinen tv-sarjahahmopakkomielle?
Jessica Jones.

19. Nahkaa vai pitsiä?
Pitsiä. Ei kiitos kuollutta eläintä päälleni.

20. Elämäsi suurin seikkailu?
Mikä lasketaan seikkailuksi? Ehkä ulkomaanmatkat voidaan sellaisiksi laskea. Pienet seikkailut ovat myös hyviä, ja niitä ovat vaikka uuden luontopolun löytäminen koiran kanssa.

21. Miten kuvailisit itseäsi kolmella sanalla?
S2-ope. Kulinaristi. Koiranomistaja.

22. Tämänhetkinen lempivaate?
Tällainen Vilan neule, joita minulla on monessa värissä.

23. Vaate, joka jokaisella olisi oltava?
Sellainen, jossa on hyvä olla.

24. Mikä inspiroi sinua elämässä eniten juuri nyt?
Hmm, eikös tuolla aikaisemmin ollut jo samanlainen kysymys?

25. Paras neuvo, jonka olet saanut?
Kaikki järjestyy. Niin kuin aina järjestyykin. Se voisi olla myös neuvo, jonka annan muille.

Jännitin myös opiskeluaikaan opettamista, luokan eteen menemistä. Silloin eräs kurssikaveri sanoi, että valmis tuntisuunnitelma kohta kohdalta auttaa: ”Etenet vain sen mukaan.” Tämä neuvo on mielessä nykyisinkin, jos tuleva oppitunti ahdistaa tai jännittää.

26. Mistä tykkäät marista?

Joskus joidenkin ihmisten raivostuttavista piirteistä, kuten turhiin pikkuseikkoihin ja yksityiskohtiin takertumisesta. (Esimerkki: Joku kertoo jännittävää tarinaa siitä, mitä hänelle tapahtui kaupassa. Jännittävimmällä kohdalla kertomus lässähtää, sillä kertoja alkaa muistella, kävikö hän kaupassa maanantaina vaiko sittenkin tiistaina. ”Se taisi olla tiistaina, koska silloin mulla oli lyhyt työpäivä ja mä menin sinne suoraan töistä… Joo, oli se tiistai, muistan sen siitä, kun siellä oli ne kahvipaketit alennuksessa, ja ne oli vain tiistaina! Nyt mä muistan. Ei se voinut olla maanantai, koska maanantaina meillä oli se palaveri.” No niin, tämähän se oli jutussa olennaista!)

27. Timantit vai helmet?
Timantit.

28. Mihin kiinnität huomiota ensitapaamisella?

Hymyyn, ystävällisyyteen. Myös vaatteet, hiukset ja olemus kiinnittävät huomiota.

29. Mitä kadut eniten?
Etten ole huolehtinut joistakin ihmissuhteista paremmin.

30. Mitä kuuntelet tällä hetkellä eniten?
Heathers-musikaalin soundtrackia, siihen en vain kyllästy.

31. Lempilautapelisi?
Muuttuva labyrintti, always.

32. Kielletty nautinto?
Kuuntelen musiikkia, jota en kehtaisi myöntää kuuntelevani. Esimerkiksi Sini Yaseminin ja Raappanan Chilii-kappaletta.

33. Minkä kirjan sait viimeksi loppuun?
Lucinda Rileyn OrkideatarhanEn voi suositella.

34. Mitä luet juuri nyt?
Sylvia Plathin The Bell Jaria ja Kati Joutjärven Nimeltään Eliasta. 

35. Miten aloitat päiväsi?
Hampaidenpesun ja pukeutumisen jälkeen vien koiran lenkille. Sitten juon vähintään puoli litraa teetä, syön aamiaista ja luen lehteä tai kirjaa.

36. Lempijuhlasi?
Joulu on ihana, mutta toisaalta myös koulun kevätjuhla. Se vie taas yhden vuoden päätökseen, ja ihana, pitkä kesäloma on vasta alkamassa.

37. Kenen vaatekaapin ratsaisit?
Merrick Whiten. Saavutettavaa ja tavallista mutta sopivasti stailattua.

38. Kenen kanssa vaihtaisit elämiä päiväksi?
Jonkun newyorkilaisen!

39. Mitä olet aina halunnut tehdä mutta et ole koskaan uskaltanut?
Ei ole oikeastaan mitään sellaista. En halua tehdä asioita, joita en uskalla tehdä, kuten esimerkiksi hypätä laskuvarjolla.

40. Mitä olisit halunnut tietää 19-vuotiaana?

Opiskelupaikkaa valitessa kannattaa miettiä, mitä haluaa tehdä työkseen, ei sitä, mitä haluaa opiskella.

41. Käsilaukussa puhelimen ja lompakon lisäksi?
Huulirasva, kalenteri.

42. Jos et olisi opettaja, mikä olisit?
Kirjastovirkailija.

43. Mitä et osaa tehdä?
Rupatella tuntemattomien kanssa ilman, että tunnen oloni vaivaantuneeksi. Heittää läppää.

44. Paras lomamatka?
New York.

45. Mihin kaupunkiin haaveilet matkustavasi?
Los Angelesiin, San Fransiscoon.

46. Kun matkustat, mitä on aina mukanasi?
Kirja.

47. Lempiruoka?
Pizza.

48. Lempijälkiruoka?
Juustokakku.

49. Lempisnack?
Vaihtelee, mutta nyt olen ihastunut Foodinin suklaabanaaneihin. Oli iloinen yllätys, että banaaninpalat ovat hieman sitkeitä, eivät kovia.

50. Elokuva, joka sai sinut itkemään?
Lilja 4-ever. Kerran sotureita. About Us.

51. Lempielokuva viiden viime vuoden ajalta?
Lempielokuvat ovat muodostuneet jo kauan sitten, ja vaikka moni elokuva olisikin tosi hyvä, lempileffan titteliä ei moni silti ansaitse. En osaa sanoa. Viimeksi katsoin elokuvan A Real Pain, joka oli sellainen neljän tähden filmi.

52. Minkä taidon haluaisit?
Haluaisin osata minglata!

53. Lempitreenisi?
Crossfit-treeni, joka sisältää tankoliikkeitä, kuten rinnallevetoa ja työntöä.

54. Suosikkibändisi?
System of a Down.

55. Suosikkipikaruokatilaus?
McVegan-ateria.

56. Mitä et halua tehdä vielä kymmenen vuoden päästäkin?
Haikailla uuden New Yorkin -matkan perään. Reissuun olisi nyt kyllä päästävä taas!

57. Suloisinta maan päällä?
Oma koira aina, mutta erityisesti, kun se nukkuu. Eläinten poikaset ja pennut. Kleinspitzit ja pomerianit.

58. Paras asia, joka on tapahtunut tänä vuonna?
Tunnen oloni ihan elämättömäksi, kun mitään suurta ei ole tapahtunut. Paljon tavallisia, hyviä asioita. Jotain mainitakseni sanon, että viime viikolla kokeilin käsilläseisontapunnerrusta pitkän tauon jälkeen, ja sieltähän se tuli vaivattomasti, lihasmuistista.

59. Lempicocktailisi?
Aperol Spritz.

60. Mikä elokuva saa sinut nauramaan makeimmin?
Olen kahden hengen perheessämme kuuluisa siitä, että en juuri naura elokuvissa, en ehkä edes hymyile, vaikka leffat hauskoja olisivatkin.

61. Mitä syöt yleensä päivälliseksi?
Uunifetapastaa. Siihen on lähes aina ainekset kaapissa, se valmistuu helposti ja on älyttömän hyvää.

62. Mitä syöt yleensä lounaaksi?
En useinkaan syö kunnon lounasta, myönnetään! Joskus haen työpaikkaa vastapäätä olevalta grilliltä fetasalaatin. Olen löytänyt myös pari ihan hyvää valmisruokaa, nimittän Rebl Eatsiltä.

63. Mitä syöt yleensä aamiaiseksi?
Rahkaa, marjoja ja mysliä TAI kaurapuuroa, marjoja ja raejuustoa.

64. Mikä on lempiasiasi maailmassa?
Kotona oleminen.

65. Lempivärisi?
Viininpunainen, ollut varmaankin 25 vuotta.

66. Minkä värisiä vaatteita käytät eniten?
No, en niitä viininpunaisia. Mustaa on aika paljon, ja tietysti farkunsinistä.

67. Mitkä kolme sanaa kuvaavat Suomessa asumista?
Kylmää, pimeää, (kuitenkin) parasta.

68. Pidätkö yllätyksistä?
Totta kai!

69. Mitä olet oppinut kantapään kautta?
Tästä on jo aikaa, mutta kun olin muuttanut omilleni, luulin, että lasku menee maksuun sinä päivänä, kun sen verkkopankissa maksaa, luki eräpäiväkohdassa mitä tahansa. Laitoin ylioppilaskunnalle menemään 90 euroa (opiskelijalle todella, todella iso raha!) ja luulin sen olleen sillä selvä. Kun lasku palautui minulle (”tilillä ei katetta”), olin tietysti siinä vaiheessa jo käyttänyt opintotuen ja asumislisän. Turhaa työtä ja selvittelyä sekä tuhat kirosanaa!

Vaikka nykyisin olen keskituloinen, ovat myös laskut isompia. Laitan kaiken maksuun saman tien, eikä nettipankissa ole eräpäivää odottelevia laskuja. Siten tiedän, kuinka paljon rahaa minulla on käytettävissä juuri nyt.

70. Mihin olet kyllästynyt?
Ihmisten itsekkyyteen.

71. Kenen puoleen käännyt surullisena?
Kirjoittamisen tai ihmisen, jolta tiedän saavani myötätuntoa tai vertaistukea. Liian moni pyrkii ratkaisemaan toisten ongelmat, monesti huonoilla tai mustavalkoisilla neuvoilla. Joskus kaipaa vain sitä, että saa ajatuksia purettua.

72. Minkä trendin toivoisit katoavan ikiajoiksi?
Temu-ostelun.

73. Mitä halusit elämältä 12-vuotiaana?

12-vuotiaana halusin olla kaunis, suosittu (hah, as if!), hyvä ratsastaja. Halusin poikaystävän. Aikuisuudelta toivoin uraa kirjailijana tai kuvittajana.

***

Jos luit tänne asti, kiitän, että käytit siihen arvokasta aikaasi! <3 Mielelläni lukisin myös sinun vastauksiasi.

Puheenaiheet Höpsöä

Lucinda Riley: Orkideatarha – kahden tähden romaani

Lucinda Rileyn Orkideatarha (2010) tarjoaa melodraamaa, Kauniit ja rohkeat -juonenkäänteitä sekä tökeröä dialogia 651 sivun täydeltä. On kirjalla myös hetkensä, mutta tämän perusteella en aio enää lukea muita Rileyn itsenäisiä romaaneja, vaikka anopilta ilmaiseksi saisinkin.

Julia Forrester menettää miehensä ja lapsensa Gabrielin auto-onnettomuudessa. Surussaan hän vetäytyy asumaan pikkuiseen mökkiin lapsuusmaisemiinsa, lähelle Wharton Parkin kartanoa. Jostain syystä kukaan Julian perheestä, kuten Gabrielin täti, isoisä tai isoisoäiti, ei tunnu olevan kovin surullinen pojan kuolemasta – enemmän empatiaa olen kohdannut satunnaisen uutisen kommenttipalstalla!

Outoa käytöstä on luvassa myös, kun Julia tapaa Wharton Parkin perijän Kitin pikaisesti huutokaupassa. Julia ja Kit ovat nähneet toisensa kerran aiemmin lapsena, mutta ei se mitään – kolmannella kerralla Kit tuppautuu Julian majaan chillailemaan sillä aikaa, kun Julia käy suihkussa.

Ja kun Julia sairastuu, Kit tulee kutsumatta asumaan tämän mökkiin ja hoitaa tämän käytännössä ventovieraan naisen kuntoon. Samalla hän toki kuuntelee Julian ääniviestit ja hoitelee tämän asioita konsultoimatta tätä lainkaan. Aikamoista!

Tiedän, että monen rakkaustarina on alkanut hyppäämällä suoraan syvään päätyyn: ensitreffit ovat muuttuneet saman tien yhteiseksi viikoksi ja kuukaudeksi. Julian ja Kitin suhde ei mielestäni ole kuitenkaan sillä tasolla, että Kitin käytös ei tuntuisi tungettelevalta tai suorastaan stalkkaamiselta.

Creepyjä viboja saadaan myös kirjan toisesta miespäähenkilöstä, Harrysta, joka toisen maailmansodan kynnyksellä on perimässä sukukartanoaan. Harryn pitäisi äkkiä saada itselleenkin perillinen, joten ei muuta kuin naimisiin naisen kanssa, jota hän myöhemmin kuvailee hevoseksi.

Avioliiton alkuun Harry on mukamas seksuaalisuudestaan epävarma ja pussailee toista miestä kirjastossa, mutta myöhemmin, kun Harry kuolaa Thaimaassa thaitytön perään, saman sukupuolen edustajat ovat tyystin unohtuneet. Harry ei osaa määrittää Lidian, ihailunsa kohteen, ikää, ja toteaa, että tämä voisi olla mitä vain 14 ja 24 vuoden välillä. (Ällövibat jatkuvat.)

Rileylle tyypillisesti tarina kulkee siis kahdessa aikatasossa: 1940-luvulla ja nykyajassa. Lopussa juonilinjat kietoutuvat yhteen niin epäuskottavasti, että ihan naurattaa: saamme todistaa niin adoptioita, kuolleista heräämistä kuin hillittömiä rikkauksia.

Rileyn teksti on yksinkertaista ja selittävää: kirjailija ei noudata ”show, don’t tell” -sääntöä. Ehkä kieli etäännyttää kirjan tapahtumista, sillä vaikka teoksessa puhutaan sodasta ja hirvittävistä vankileireistä, tapahtumiin ei saada tunnetta mukaan. Sodan vaikutuksesta ihmisiin on kirjoittanut huomattavasti taitavammin ja koskettavammin esimerkiksi Kristin Hannah, viimeimmäksi kirjassaan Sodan sisaret.

Ja ai että, miten naisia kuvataan! Milloin joku on kaunis siitä huolimatta, että on jo yli 40-vuotias (!), milloin onnettomasta 150 sentin pituudestaan riippumatta. Toki Riley vain toistaa 2000-luvun kauneuskäsityksiä, mutta eiväthän ne voi olla sattumatta nykylukijan silmään.

Kirjan parissa minut sai jatkamaan jonkinlainen uteliaisuus sitä kohtaan, miten päähenkilöille lopulta käy. Aika monta kertaa sain silti sivuja käännellessä irvistellä.

Kaksi tähteä.

***

Muita erikoisen huonoja kirjoja:

Katie Fforde: Salainen puutarha

Anne-Marie Casey: An Englishwoman in New York

Kulttuuri Kirjat