Suomessa mä tykkäsin käydä ulkona aika paljon. Varmaan joka viikonloppu kävi jossain, ja ehkä kerran kuussa oli puoltayötä pidempään ulkona. Kun lähdin taas opiskelemaan, niin odotin myös sitä opiskelijaelämää – bileitä ja juhlimista! Karu totuus iski aika nopeasti päin kasvoja kun tänne muutin.

1. Täällä ulkona käy vain nuoret (18-20 -vuotiaat). Jos haluat tällein lähempänä kolmeakymppiä mennä bilettämään, suo pidetään hulluna.
2. Ei opiskeluaikana ehdi bailaamaan. Töitä oli tosi paljon, ja yhden viikonlopun bailaus olisi voinut tulla kohtalokkaaksi (minulle siis, toipuminen kestää vähintään viikon). Sitten kun sitä aikaa olisi ollut kun teki gradua, niin tulikin korona, ja kuitenkin kohta 1 pitää edelleen. Monet opiskelijat kävivät jossain teknobileissä, mikä ei ole ihan oma juttu.

Ensimmäisen kohdan takia se ulkona käyminen ei ollut kovin hauskaa. Itselle ulkona käyminen on sitä, että pidetään hauskaa, jutellaan, tanssitaan jne. Täällä nuorille opiskelijoille ulkona käyminen on tolkutonta viinan juontia, kiljumista, pomppimista, törmäilyä, ja sotkua. Ehkä se itsellekin 10 vuotta sitten olisi voinut olla jossain määrin hauskaa (olisiko?), mutta nyt ei vaan huvita. Kerran löysin täältä kivan klubin, missä keski-ikä oli ehkä vähän korkeampi, ja ihmiset tanssi ja piti hauskaa, ja ajattelin, että jes!!! Nyt löytyi kiva paikka! Noh, ne oli tietenkin sen klubin hautajaiset.

Ihmettelen kyllä tätä kulttuuria täällä, että ei ole sopivaa käydä tanssimassa jos olet vanhempi. Liityin paikalliseen seniori-whatsapp-ryhmään (senioreita ovat kaikki yli 30-vuotiaat :D), ja sielläkin heti ryhmän kuvauksessa luki että jätetäänhän ne klubi-touhut nuoremmille, me olemme fiksumpia! Sitten tämä samainen porukka kuitenkin notkuu pubeissa yömyöhään ympäripäissään. En kauhean kauaa pysynyt siinä ryhmässä.

On sitä totta kai itselläkin mieltymykset muuttuneet, eikä sitä varmaan jaksaisi käydä kovin usein ulkona. Enemmän myös itsekin nauttii siitä pubi-kulttuurista, ja vähän rauhallisemmasta hengailusta. Silti välillä olisi niin ihana käydä jossain oikein kunnolla tanssimassa!

Näistä alkaa nyt haaveilemaan kun kaikki baarit ovat kiinni ja mikään ei ole mahdollista. Todellisuudessa sitä varmaan taas kävisi kerran jossain ja toteasi taas mäh, ei nappaa. Ehkä se on kivakin pitää sellaissena harvinaisena herkkuna. Suomessa joulupäivänä meillä on tapana mennä baariin, ja esim. viime vuonna viihdyin siellä aamuun saakka. Se oli niin kiva nähdä kaikkia vanhoja kavereita ja tuttuja ja päivittää kuulumisia, ja kun ei ollut käynyt pitkään aikaan ulkona, niin se tuntui erityisen hauskalta.

Joten summa summarum, ehkä täällä jätän sen bailaamisen nuoremmille, ja käyn itse sitten taas pubeissa kun se on mahdollista. Sitten taas suomessa vieraillessa voin nauttia siitä mahdollisuudesta käydä ulkona tanssimassa. Ei tää kuulosta ollenkaan huonolta suunnitelmalta!