Murheita ja huolia
Viime aikoina elämä on tuonut eteen niin pienempiä murheita kuin isompiakin huolia. Huolipinon pienimmästä päästä on ollut Lilyn uudistuksen myötä blogin romahtaneet lukijamäärät. Suuremapana huolena yllättäen eteen tullut suuri taloudellinen taakka.
Olen aika muutosvastarintainen, ja tunnen olevani tyytyväinen, kun arki porskuttaa menemään meko samanlaisena päivästä toiseen. Rutiinit tuovat elämääni turvallisuutta ja ennustettavuutta. Vaikka vaihtelu on kivaa, tykkään, kun elämän suuret linjat eivät järky. Elämän isoissa muutoksissa piilee minulle aina kriisin paikka. Isot muutokset vaativat paljon ajatustyötä pään sisällä, ja paljon aikaa tottua uuteen.
Taputan itseäni olalle siitä, että Lilyn uudistuksen myötä opin nopeasti uuden bloggausalustan eli WordPressin käytön, ja bloggaaminen ei sen vuoksi kärsi teknisistä ongelmista. Jotain etusivun uudistuksessa sekä varmaankin hakukonenäkyvyydessä on oleellisesti muuttunut, sillä päivä toisensa jälkeen lukijamääräni pienenee. Enkä puhu yksittäisistä tai edes sadoista lukijoista, vaan tuhansista. Lilyn uudistuksen myötä lukijämääräni on melkein puolittunut kuukausittaisesta keskimääräisestä lukijämäärästä. Ja se on todella paljon! Toki asiaan voi vaikuttaa myös muut tekijät, mutta masentavaa katsottavaa se on joka tapauksessa. Ja jos totta puhutaan, niin kirjoittamismotivaatio on laskenut lukijamäärän kanssa samaa tahtia. Ensimmäistä kertaa bloggausurani aikana olen ajatellut koko homman laittamista pakettiin. Jos se ei ole kivaa, niin kannattaako sitä tehdä?
Laskevat lukijamäärät ovat kuitenkin tällä hetkellä pienin murheistani. Saimme muutama viikko sitten todella huolestuttavia uutisia, ja huoli taloudellisesta pärjäämisestä kasvoi hetkessä elefantiksi rinnan päälle ja unettomiksi öiksi. Raskaiksi aamuiksi ja loputtomaksi keskusteluksi tulevaisuuden mahdollisista skenaarioita. Uusi tilanne laittaa kaiken asuntoa myöden uusiksi. Tällä hetkellä emme voi kuitenkaan tehdä muuta kuin odotella ja katsoa, minkälaiset kortit meille tulevaisuuden varalle jaetaan.
Tiedän kyllä, että kaikesta selvitään. Tällä hetkellä valoa ei kuitenkaan vielä näy tunnelin päässä.
Parempaa perjantaita sinulle! Onneksi viikonlppumme on täynnä iloista synttärijuhlintaa, joten murheille ei jää juurikaan tilaa! Lupaan, että palailen blogin ääreen iloisemmilla aiheilla 🙂