Ilman sinua yöt ovat lyijynraskaita

Olo on kuin junan alle jääneellä. Silmäluomet tuntuvat lyijynraskailta ja kolmen yön huonot unet alkavat painaa ryhtiä kasaan. Olen tänäkin yönä pyörinyt levottomasti, ja heräillyt melkein tunnin välein. Mieheni on ollut reissussa kolme yötä, enkä vain osaa nukkua ilman häntä hengittämässä syvää rauhoittavaa hengitystään vieressäni. Katson kelloa neljältä, ja mietin nousisinko vain suosiolla samaan aikaan auringon kanssa. Väsymystä löytyisi, muttei unta.  Jokaisen yön jälkeen olen astetta ihmisrauniompi. Ihan hölmöä, kyllähän aikuisen ihmisen pitäisi osata nukkua itsekseen. 

Meillä on miehen kanssa jonkinlainen symbioottinen suhde, mitä tulee nukkumiseen. Olemme olleet yhdessä kohta 19 vuotta, emmekä etäsuhdeaikaa lukuun ottamatta ole juurikaan nukkuneet öitämme erillään. Toisen läsnäoloon on öisin niin tottunut, ettei osaa muulla tavalla olla. Nukkuminen ilman toista on aina helpompaa sille, joka on poissa kotoa. Kotona vieressä kummittelee tyhjä paikka.

Tänä viikonloppuna olemme poijan kanssa viettäneet äiti-poika -laatuaikaa, ja olemmekin tehneet kaikkea, mikä ei miestäni niin kiinnosta. Kun kissa on poissa, ovat hiiret bilettäneet pöydillä. Tai siis lähinnä kiertäneet kirppiksellä, syöneet pizzaa, ja viettäneet leffailtaa. Iltaisin olemme jutelleet siitä, mistä kaikki veri on tullut ihmisen sisälle, ja miten hämähäkki osaa tehdä niin hienoa verkkoa. Pojalle on syttynyt innostus numeroihin, ja iltaisin hän haluaa laskea plussalaskuja. Ei ole tullut siinä äitiinsä 😀 Pojan kehityksessä on selkeästi taas tapahtunut iso harppaus, ja hän ymmärtää maailmaa taas astetta syvemmin.

Kodin kaikki pöytätasot pullistelevat kasoihin lajitelluista vaatteista ja tavaroista. Viikonlopun projektini on ollut käydä läpi kirppiskamat ja hinnoitella ne. Kirppistely on aina aikaa vievä projekti, mutta siistit ja tilavat vaatekaapit kyllä palkitsevat. Poika on singahtanut koosta 110cm, kokoon 116cm ihan huomaamatta. Ryhmä Hau ja Autot-leffojen teemat eivät enää kiinnosta, ja niiden tilalle on tullut lukemattomat Lego-hahmot sekä Pokemon. Onneksi kirppisprojekti alkaa olla loppusuoralla. Huomenna saan pöytätasot puhtaaksi, kun vien kirppiskamat kirpputorille.

Kun kissa on poissa, palkitsin itseni hienosti menneestä kirppisprojektista nappaamalla ostoskoriin erään  upean,mutta hinnakkaan mekon. Olen haaveillut tästä mekosta jo pidempään, mutta empinyt liian kauan ostosta sen hinnan vuoksi. Mekko on ollut loppuunmyyty, mutta nyt sellainen ilmestyi verkkokauppaan omassa koossani, joten peli oli sillä selvä. En malta odottaa, että tulee joku tilaisuus, missä pääsen mekkoa käyttämään! Kuvat: Hanna // Kanto design Hurmaava paita saatu

Tänään mieheni palaa reissultaan, ja veikkaan, että meitä on kaksi onnellista heti eteisessä hyppäämässä miehen kaulaan. Pieni erossaolo saa taas arvostamaan omaa puolisoa ihan eri tavalla. Olen onnekkaassa asemassa, kun minulla on toinen aikuinen jakamassa arkea.

Miten sun viikonloppu on mennyt? Osaatko sinä nukkua ilman puolisoasi, vai tuntuuko sänky tyhjältä?

Suloista sunnuntaita!

Lue myös: Minä kysyin, mies vastasi (vastentahtoisesti) ja Yöllä herätessä huolet tuntuvat vuoren kokoisilta

Kommentit (2)
  1. Oma mies reissaa työn puolesta niin paljon, että olen tottunut säännöllisesti myös nukkumaan yksin…tai taaperon kanssa. Kirpparilla myyminen on kyllä kivaa, siivoamista ja pientä taskurahaa samassa konseptissa! 🙂

    1. Mietinkin, että sulla ei varmaan tunnu missään, vaikka mies on poissa 😀 Kaikkeen kyllä tottuu. Meillä vain ei yleensä olla montaa yötä erossa, niin tuntuu kummalliselta.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *