Vihreää viikonloppuun – päivän asuna Kaikon wild dots belted mekko

Huh, kylläpä on ollut viikko! Otan ilolla viikonlopun ja helmikuun vastaan. Eniten energiaa tällä viikolla on vienyt hammaslääkäri, joka pelotti hirveästi. Olo on ollut flunssainen nyt enemmän tai vähemmän parisen viikkoa, joten heikko happi on myös vienyt oman osansa tämän viikon fiiliksistä. Hammaslääkäristä selvisin hengissä, ja nyt pidän sormet ristissä, ettei mikään hammas oireile niin paljoa, että joutuisin menemään ihan heti takaisin. Näissä muutama viikko sitten otetuissa kuvissa komeilee alelöytöni kotimaisen Kaikon keväinen wild dots  belted mekko.

Kaikon värimaailma ja vaatteiden mallit miellyttävät silmääni. Joku saattaa ehkä muistaa, että minulta löytyy tämä sama mekko lyhythihaisena versiona. Ihailin tätä mekkoa pitkään, ja viimen sain napattua sen paikallisen KOTO Designmarketin alesta. Mekko on ihanan virheä. Sellainen metsänvihreä, joka käy niin talveen kuin kevääseenkin. Ja vihreä sopii hiusten ja silmienväriini kivasti 🙂 Ihan mun väri! Tykkään myös kovasti tästä wild dots-kuosista. Se on ihanan herkkä, kuin lumisade.

En tiedä, onko tämä suora malli omiaan tällaiselle keskivartalosta pyöreälle, mutta tärkeintä kai on, että itse tykkään. Viis pukeutumissäännöistä, ja siitä, ettei joku tietty malli sopisi tietylle vartalolle! Mekko on mukava päällä, sillä se on joustavaa luomupuuvillaa. Pituus tuntuu itselle sopivalta, eli tarpeeksi pitkältä. Mitä sinä tykkäät mekosta? Entä onko Kaiko muuten tuttu merkki?Tämä viikonloppukimppu oli niin ihanan keväinen! Nappasin tästä nuo jaloleinikit talteen ja kuivatin. 

Ihanaa, että edessä on viikonloppu ilman sen suurempia suunnitelmia. Hieman rentoutumista, hieman herkkuja ja hieman blogijuttuja. Ehkä myös hieman Hop Loppia ja ulkoilua. Blogiin  on tulossa superkivoja juttuja, ja luvassa seuraavaksi onkin ystävänpäivänarvonta, korujuttuja ja ehkä myös kauneusjuttuja.Sormia syyhyttelee tehdä myös joku hempeä ystävänpäivän makea herkku ohjeineen.

Kyselin instan puolella, kiinnostaisiko meikkijutut vai muotijutut enemmän. Suurempi osa vastasi muoti, joten tämä asu pääsi esittelyyn ensin. Meikkijutut saivat myös reippaasti ääniä, joten edullisesta meikkivoiteesta ja pohjustusvoiteesta tulee juttu myöhemmin.

Rentouttavaa viikonloppua! Mitä sulla on suunnitelmissa?

Muoti Päivän tyyli

Pitkät vai lyhyet hiukset?

Hiukset ovat naisen kruunu, vai miten se meni? Ainainen dilemma vaivaa taas päätäni – pitkät vai lyhyet hiukset?

Minulla oli koko lapsuuden ja nuoruuden, aina parikymppiseksi asti, pitkät hiukset. Pitkähiuksisuus kuului vahvasti identiteettiini. Koin itseni kauniiksi pitkissä vaaleissa hiuksissa. Ja kun kerran varhaisteininä napsaisin hetken mielijohteesta hiukset lyhyeksi polkaksi, vihasin niitä samantien. Jatkoin pitkähiuksisen elämää hyvillä mielin läpi yliopistovuosien. Sitten valmistuin, ikä läheni kolmeakymppiä, ja hiusten pituus lähti pikku hiljaa lyhenemään.  

Hiukset eivät koskaan ole olleet ihan lyhyet. Välillä ne ovat olleet takaa aika lyhyetkin, mutta edestä aina turvallisesti yli leukalinjan. En ole koskaan poistunut epämukavuusalueelle pituuden puolesta. Vaihtelua olen saanut eri väreistä.  Suosikkipituudeksi on vakiintunut long bob eli pitkä polkka. Se tuntuu kevyeltä, mutta on kuitenkin sen verran pitkä, ettei olo tunnu alastomalta. Viime aikoina olen miettinyt, mihin suuntaan haluaisin hiuksia seuraavaksi viedä.

Lyhyt malli tuntuu raikkaalta. Tasaisin väliajoin hiusten mitasta leikkaamalla malli pysyy skarppina ja ulkomuoto näyttää hoidetulta.Hiukset näyttävät hyvinvoivilta ja terveiltä. Lyhyt, kivaan malliin leikattu hius on helppo. Se ei vaadi paljoa laittoa, ja laiskempikin saa sen näyttämään huolitellulta. Kihara ja suora molemmat näyttävät hyviltä. Lyhyt on helppo!

Mutta onko lyhyt tätimäinen? Olen katsellut kuvia itsestäni lyhyemmässä polkassa, ja varsinkin silmälasit päässä, ja näen täti-ihmisen. Jos kasvot (ja olemus) on pyöreä, niin antaako lyhyt polkka auttamatta tätimäisen fiiliksen? Tiedän, että ikäni lähentelee neljääkymppiä, mutta en silti haluaisi muuttua tanttamaiseksi. Minulla on nyt ollut muutaman vuoden sama malli pienillä variaatioilla. Olen viihtynyt tässä hyvin. Mutta nyt olen alkanut kaipaamaan pidempää mallia.Hiukset ovat tässä lyhyimmillään. Rakastin tätä(kin) mallia!Hiukset nyt. Tämä kuva on otettu joulukuun alussa, ja pientä kasvua tähän kuvaan verrattuna on tapahtunut. Haaveilen hieman pidemmästä hiusmallista. Sellaisesta, joka yltää reilusti solisluihin. Sopivasti tyttömäinen, mutta tyylikäs. En kaipaa puoleen selkään yltäviä hiuksia. Pitkät hiukset ovat ehkä itselleni jo liian tyttömäiset. Minulle on vuosien mittaan kasvanut lyhythiuksisen identiteetti. En näe itseäni enää pitkässä liehuvassa tukassa. Toisille (vanhemmille naisille) pidempikin tukka käy, mutta itselleni kokisin sellaisen epätoivoiseksi yritykseksi näyttää ikäistäni nuoremmalta.

On pidemmässä mallissa omat huonot puolensakin. Varsinkin kasvatusvaiheessa hiukset näyttävät helposti huonokuntoisilta ja hoitamattomilta. Minulla on myös aika paksu hiuslaatu, ja mitä pidemmät hiukseni ovat, sitä littanammat ja lättänämmät ne ovat. Olen aivan liian laiska esimerkiksi kihartamaan pitkiä hiuksia päivittäin. Tiedän kokemuksesta, että pitkät hiukset tulee helposti sutaistua ponnarille, kun niille ei ehti tai jaksa tehdä mitään.

Ehkäpä Maijalla on joku idea hiusteni varalle, kun seuraavan kerran suuntaan kampaamoon. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että haluaisin kasvattaa. En vain tiedä, vastaako todellisuus kuvitelmiani, vai ovatko pidemmät hiukset vain tylsät. Onneksi hiukset on helppo taas napsaista lyhyemmäksi, jos pidemmästä mallista tuleekin mitäänsanomaton littanaletti.

Minkälainen hiusidentiteetti sulla on? Kuulutko pitkien vai lyhyden hiusten kannattajiin? Onko lyhyt polkka tätimäinen?

Kivaa keskiviikkoa! Ystävänpäivä lähestyy, ja blogiin on tänäkin vuonna tulossa arvonta <3 Pysy kuulolla!

Kauneus Hiukset