Kesälomalla pääsimme kuin pääsimmekin odotetulle hääpäivämatkalle. Koska maailmantilanne on mikä on, niin ihan Venetsiaan saakka emme voineet matkustaa, mutta hyvänä vaihtoehtona oli kotimainen Oulu (tuo Suomen Venetsia). Jos mietit, miksi puhun niin paljon Venetsiasta, niin se johtuu siitä, että muutama vuosi sitten vietimme siellä mitä ihanimman hääpäivämatkan, joten kaikki sen jälkeen tuleva vertautuu automaattisesti siihen. Nyt kuitenkin suuntana oli Oulu, jossa ensimmäinen pysäkki oli siskon perheen luona. Siitä sitten lapsi mummolaan viettämään laatuaikaa mummon kanssa, ja auton nokka kohti Lapland Hotels Oulua. Tässä siis lyhyesti fiilisteltynä meidän hääpäivämatka Ouluun!

Lapland Hotels Oulu

Kun kyselin instan puolella suosituksia romanttisista tai muuten kivoista hotelleista Oulussa, nousi kaksi suositusta ylitse muiden. Ensimmäinen oli Lapland Hotels Oulu, ja toinen De Gamlas Hem. Molemmat vaikuttivat ihanilta, mutta valinnan ratkaisi se, että Lapland Hotels Oulussa oli uima-allas. Jotekin olin, ilmeisesti onnistuneen markkinoinnin ansiosta, kuvitellut että Laplands Hotels on ihan uusi hotelliketju. Kuvat ja fiilis heidän markkinoinnissaan on freesiä, modernia ja tyylikästä.

Kun saavuimme hotellille, kävi selväksi, että ainakaan Oulun hotelli ei ollut uudenkarhea, vaan rakennuksessa oli selvästi tiettyä ysärihenkeä. Hotellissa oli sopiva ripaus vanhaa ja uutta. Tykkäsimme kovasti hotellin sisustuksesta. Lappi on lähellä sydäntäni, ja hotellissa se näkyi modernilla ja kauniilla tavalla. Huone oli tunnelmallinen ja hyvällä maulla sisustettu. Osaan arvostaa yksityiskohtiin panostusta, esimerkiksi Arctic Pine-kylpytuotteet olivat hurmaavat. Ne tuoksuivat ihanan metsäisiltä.

Toki loma on aina loma, ja hyvän siitä tekee usein nimenomaan seura, mutta ainakaan meidän viihtyminen ja loman onnistuminen ei jäänyt puitteista kiinni. Aamupala oli runsas ja persoonallinen. Peukku ylös myös sille. Kaiken kruunasi saunaosasto uima-altaalla. Olimme hotellissa kaksi yötä, ja kävimme polskimassa sekä tuloiltana että lähtöpäivän aamuna. Onneksemme saimme polskia ihan kahden molemmilla kerroilla. Myös sijainti oli loistava. Tarpeeksi keskustassa, jotta kävellen pääsi kiertämään helposti ympäri kaupunkia, mutta kuitenkin sen verran syrjässä ettei liikenteen ja yöelämän melu härinnyt keski-ikäisiä matkalaisia.

Ainolanpuisto

Ihan sattumalta, ja ollenkaan suunnittelematta kävi niin hyvä tuuri, että aivan hotellin vieressä oli ihastuttava Ainolanpuisto. Viralliselta nimeltään alue on Hupisaarten kaupunginpuisto. Oulun kaupungin sivuilla tästä kokonaisuudesta kerrotaan seuraavaa:

”Hupisaaret koostuu kymmenistä pienistä Oulujoen suiston saarista ja puistoista. Ainolanpuiston alueella oli muotopuutarha jo vuonna 1826. Hupisaaret yksinkertaisesti hurmaavat puistossa kävijän. Valkoisten siltojen rytmittämille reheville saarille mahtuu niin puistoja kuin lähes luonnontilaisia niittyjä ja lehtoja. Hupisaarilla aikaisemmin sijainneen kasvitieteellisen puutarhan perintö kukoistaa Paratiisisaarella ja Kiikkusaarella.  Kiikkusaaressa sijaitsee Hupisaarten keskusleikkipuisto, kahvila, Alakööki-rakennus (jota oululaiset kutsuvat piparkakkutaloksi) sekä yleisölle avoin kasvihuone. Puistossa sijaitsi pitkään myös kesäteatteri, joka purettiin vuonna 2017. Paikalle rakentuu uusi, suurempi ja monikäyttöisempi kesäteatteri. ”

Vaikka olen elämäni aikana viettänyt jonkin verran aikaa Oulussa, oli tämä upeus minulle ihan uusi juttu. En ole tajunnutkaan, miten kaunista Oulussa on. Aamukävely vehreässä maisemassa oli paitsi hyvin keski-ikäistä, niin myös virkistävää. Rakastan kauniita puusiltoja, ja niitä Oulussa löytyy paljon. Iso suositus siis Hupisaarille. Pakkaa mukaan vaikka piknik!

Sokeri-Jussin Kievari ja Rooster

Yksi ravintola nousi selvästi yli muiden suosituksissa. Niimpä hääpäiväillalliselle oli mentävä hempeissä jokimaisemissa sijaitsevaan Sokeri-Jussin kievariin. Perinteisissä puitteissa sijaitseva ravintola tarjoaa kotimaista ja sesonginmukaista ruokaa. Odotukset olivat siis korkealla, kun punaiselle hirsimakasiinille astelimme. Ravintola taitaa olla melko suosittu, sillä ainakin ulkotilat näyttivät olevan viiden aikaan jo aika täynnä.

Nyt täytyy myöntää, että kaikesta hehkutuksesta huolimatta meidän kokemus ei ollut kovin kehuttava. Toki voi olla, että meille sattui monta epäonnista asiaa, ja toisena päivänä tilanne olisi ollut eri. Jo heti, kun tulimme ravintolan eteen (jossa ei ollut jonoa) odottelemaan pöytiinohjausta, heräsi epäilys siitä, kannattaako tänne tulla. Saimme odotella hyvän tovin, kun tarjoilijat seilasivat pöytien välillä, eikä kukaan edes pysähtynyt huikkaamaan, että joku tulisi hetken päästä ohjaamaan meidän pöytään.

Pääsimme kuin pääsimmekin viimein istumaan pöytään saakka. Palvelua piti taas odotella hyvä tovi, ennen kuin saimme ruokalistat eteemme. Noh, kaunis kesäpäivä ja suosittu paikka. Onhan tässä aikaa odotella, kun kerrankin ei ole kiire kotiin päästämään lastenhoitajaa kotiin. Saimme ruuat tilattua ja alkumaljat kilisteltyä. Tunnin odottelun jälkeen maha alkoi jo kurnia, mutta perisuomalaiseen tapaan en halunnut vaivata kiireisiä tarjoilijoita (jotka taisivat kaikki olla jotain kesäharjoittelijoita). Pyysin kuitenkin, jos voisimme odotellessamme saada vettä. Sitäkään ei kuitenkaan lupauksesta huolimatta kuulunut.

Kun 1,5 tunnin jälkeen huomasin, että viereinen seurue (joka saapui paljon meidän jälkeemme) sai ruokansa, päätin kysyä, että mikä on tilanne meidän annosten suhteen. Ensimmäinen tarjoilija ei tiennyt, eikä ottanut asiakseen selvittää. Seuraava tarjoilija vilkaisi nopeasti kahta pöytämme suuntaan tulevaa annosta huikkaamalla, että ”sieltähän ne tulevat” ja pyyhälsi ohi. Meidän suuntaan saapuneet ruuat eivät kuitenkaan olleet meille, vaan ne olivat muutaman pöydän päässä olevalle pariskunnalle. Tässä vaiheessa alkoi jo (nälkä)kiukuttamaan. Palvelu oli todella huonoa, eikä ruokaakaan näkynyt. Kun viimein saimme tarjoilijan kiinni, kävi hän tarkastamassa ruokiemme tilanteen. Hän palasikin pöytäämme pahoitellen, että ruokamme oli viety jossain vaiheessa väärään pöytään, ja hän oli laittanut ne uudelleen tilaukseen. Pyysin, josko voisimme nyt saada edes sitä vettä. Arvannette ehkä varmaan, saimmeko sitä tälläkään kertaa.

Kun ruoka parin tunnin jälkeen saapui pöytään, oli fiilis koko hommaan mennyt niin pahasti, että se vaikutti mielipiteeseen itse annoksesta. Ruuassa ei sinänsä ollut mitään vikaa, se oli itse asiassa hyvinkin maukasta. Tilasin Kievarin kuhaa, joka oli täydellisesti paistettu. Olo oli vain niin pettynyt, että siitä ei osannut enää siinä vaiheessa oikein nauttia. Meille olisi tarjottu jälkkärit pahoitteluna siitä, että kaikki oli mennyt mönkään, mutta emme siinä vaiheessa jaksaneet enää jäädä jännittämään, että koska jälkkärit mahdollisesti ilmaantuisivat. Todella sääli, sillä tätä illallista oli odotettu hartaasti. On varsin kummallista, että kesän kiireisimpinä päivinä töissä on vain kesäharjoittelijoita, jotka välttelevät katsekontaktia tai levittelevät käsiään. Niin tai näin, oman kokemuksemme perusteella emme voi suositella Sokeri-Jussia.

Romanttisen getawaymme ensimmäisenä iltana menimme syömäänn toiseen suosituksia saaneeseen ravintolaan, Roosteriin. Tykkäsin kovasti sen tunnelmasta ja sisustuksesta. Vanhaan puutaloon rakennettu Rooster tarjosi letkeän meiningin lisäksi mm. burgereita, salaatteja ja grillissä tiristeltyjä annoksia. Otimme molemmat burgerit, ja ne olivat varsin herkulliset. Ravintolassa oli mukavan väljää. Jälkiruokaosasto eli kahvilan puoli näytti superherkulliselta, mutta mahamme olivat niin täynnä, että jälkkäri oli pakko jättää väliin. Suosittelemme Roosteria lämmöllä. Ilmeisesti sekin on varsin suosittu paikka, vaikka meidän kohdalla siellä oli aika väljää. Ehkä olimme liikenteessä aika aikaisin.

Nallikari

Emme halunneet liian tarkkaa ohjelmaa lomallemme, joten menimme pitkälti fiiliksen mukaan. Nallikarin rantaa suositeltiin myös, ja koska säät todellakin sallivat, niin sinne suuntasimme toisena lomapäivänämme. Oli kuin olisi astunut Miami beachille, kun lämpötila lähenteli kolmeakymmentä ja kultaista hiekkaa oli silmänkantamattomiin. Lomamme hellesäät saivat meidän tuntemaan kuin olisi matkustanut kauemmaksikin ulkomaille lomalle. Nallikari on kaunis ranta, joka sopii hyvin lapsiperheille matalan rannan ansiosta. Oli hassua kävellä satoja metrejä(?) ennen kuin vesi syveni uimakelpoiseksi. Oli ihana lillua vedessä kahdestaan ilman huolta siitä, hukkuuko seurueen pienin, jos käännät katseen poispäin.

Nallikaria suosittelemme kesäpäivän viettoon. Sen varrelta löytyy niin jäätelökioskeja kuin ravintolakin. Lapsille on iso kiipeilyteline sekä leikkipuisto. Rannan päädyssä komeilee majakka, jonka huipulle pääsee kiipeämään maisemia ihailemaan.

Huh, tulipas tekstiä. Onnittelut, jos jaksoit lukea tänne asti.

Hääpäivämatka Ouluun oli kaikin puolin rentouttava ja ihana. Oli kävelyä käsi kädessä kaupungilla, hyvää ruokaa, uusia maisemia ja pulikointia altaalla ja meressä.

Onko Oulu sulle tuttu paikka? Mitä tekemistä suosittelisit Ouluun matkaaville?

Lue myös: 10 vinkkiä Venetsiaan ja Lomasuunnitelmia