Cranberry white chocolate cookies – valkosuklaata vappubrunssille

Hei! Joko on vappubrunssin menuu suunniteltu ja eväskorit pakattu? Voi, kun tulisi sen verran lämpimät kelit, että voisimme nauttia vappulounaan puistossa viltin päällä! Mulla olisi yksi aika mehevä ehdotus eväskoriin pakattavaksi!

Nimittäin nämä valkosuklaan ja karpalon sulostuttamat suussasulavat cranberry white chocolate cookiesit! Tämä keksiresepti on itseasiassa sama kuin aikaisemmin postaamani double chocolate cookies, mutta pienin muutoksin. Helppoa ja niin hyvää! Jos valkosuklaa ja karpalo ei nappaa, niin nuo tuplasuklaakeksit on ihan taivaallisia! Keksit voi tehdä jo vaikka edellisenä päivänä valmiiksi, niin ei tarvitse sitten vappupäivänä tehdä muuta kuin pakata mukaan 🙂cranberrychococookies.jpg

cranberry.jpg

cookiesresepti.jpg

Tee näin:

– Rouhi valkosuklaa. Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Vuoraa kaksi uunipeltiä leivinpaperilla.

– Sekoita sähkövatkaimella huoneenlämpöinen voi ja sokerit. Sokoita toisessa astiassa keskenään jauhot, ruokasooda ja suola.

– Lisää voi-sokeriseokseen kanamuna, ja sekoita vielä hyvin. Sitten vain jauhot joukkoon. Tässä vaiheessa taikina alkaa olla jo melko paksua.

– Lisää viimeisenä joukkoon valkosuklaarouhe ja karpalot. Itse sekoittelin ne joukkoon nuolijan avulla.

– Pyörittele taikinasta lusikan avulla pieniä palleroita ja asettele ne uunipellille. Älä litistä palleroita. Ja kannattaa jättää hyvä väli pallojen väliin, sillä ne leviävät uunissa.

– Sitten vain uuniin noin 10 minuutiksi. Keksit saavat jäädä pehmeiksi, nam! Jos haluaa säilyttää keksien pehmeyden, suosittelen säilytettäväksi rasiassa tai muussa ilmatiiviissä pakkauksessa.cranberrycookies.jpg

cranberrycookietower.jpg

cranberrywhitechoco.jpg

cranberrywhitechococookies.jpg

Mitähän muuta sitä pakkaisi vappubrunssille? Onko sulla hyviä ehdotuksia? Nämä keksit maistuvat kivasti vaikka kuplivan kuivan kuohuviinin kanssa.

Onko sulla vappusuunnitelmia?

Pirteää maanantaita ja uutta viikkoa!

Koti Ruoka ja juoma DIY

How I Met Your Father, part 1

Seuraavaksi hieman henkilökohtaisempaa tarinaa. Seuraa kaksiosainen kertomus siitä, miten tapasin mieheni.

2000-luvun alussa olin juuri kirjoittanut ylioppilaaksi, ja kun yliopiston ovet eivät ensiyrittämällä auenneet, mietin, menenkö opiskelemaan avoimeen yliopistoon, vai lähdenkö ulkomaille töihin vuodeksi. Pieni kotikaupunki ahdisti, ja halusin päästä pois ja itsenäistyä.

Allianssi nuorisovaihdon kautta kaikki järjestyi helposti, ja yhtäkkiä minulla oli työpaikka, huone asunnosta ja menolippu Lontooseen. Pakkasin yhden matkalaukullisen vaatteita mukaan, ja lähdin innon ja jännityksen sekaisin fiiliksin matkaan. Muistan vieläkin eläväsi, kun sullouduin lentokentällä sinisen linjan metroon isoine matkalaukkuineni, ja seurasin kun maisemat vaihtuivat Heathrown lentokentän maisemista pala kerrallaan kaupunkimaisemmiksi. Ja sitten metro sukelsikin kuumaan tunneliin. Päätepysäkkini oli Russell Square. Oli kesä, ja Lontoossa oli kuuma. Rakastin kaupunkia heti ensisilmäyksestä.

londonrussellsq.jpg

Samassa asuntolassa asui muutama muukin suomalainen tyttö. Tulimme hyvin juttuun,  ja vietimme aikaa yhdessä ihastellen uutta vapauttamme ja kotikaupunkiamme. Olimme nuoria ja vapaita, ja kaikki oli meille avoinna. Kaikki oli mahdollista. Kaikki oli kaunista. Lontoo oli maailman keskipiste, ja me olimme siellä. Hullaantuneena kaikesta.

Olin ollut Lontoossa viikon, kun menimme pienellä tyttöporukalla King`s Crossissa sijaitsevaan pubiin iltaa viettämään. Porukkaamme kuului kolme suomalaista tyttöä, sekä työpaikalaltani tutuksi tullut saksalainen tyttö. Aikaisemmin Lontooseen saapuneet suomalaiset olivat jo ehtineet käydä tässä legendaarisessa ”all you can drink for £5”-reppureissaajien pubissa, joten he näyttivät suuntaa. Kesäilta oli lämmin, asfaltti tuntui kuumalta, ja me joimme muutaman Strongbow-siiderin matkalla. Jono pubiin ei ollut pitkä, ja pian olimmekin sisällä kikattelemassa ja jonottamassa juomia.

londontavistock.jpg

Pubissa ei toki saanut juoda ilmaiseksi koko iltaa, vaan tämä vitosen tarjous päättyi aikanaan, ja sen jälkeen piti ostaa omat juomat, mikäli niille vielä siinä vaiheessa iltaa oli käyttöä. Tytöt lähtivät käymään vessassa, ja minä jäin jonottelemaan tiskille. Taakseni ilmestyi hauskannäköinen mies, joka halusi tarjota minulle juoman.

Emmin hetken, koska jos joku tarjoaa sinulle juoman, tarkoittaa se sitä, että olet velvollinen juttelemaan hänen kanssaan, ainakin hetken aikaa. Olin viettämässä hauskaa iltaa tyttöjen kanssa, enkä halunnut pilata tunnelmaamme juuttumalla juttelemaan jonkun vieraan miehen kanssa. Sehän saattoi olla joku törppö.

To be continued…

Lue: Tarinan toinen osa

Suhteet Oma elämä Rakkaus Matkat