Kirppislöytö – NOSH Minikaisla tunika

Liityin jokin aika sitten NOSH kirppis facebook-ryhmään myydäkseni yhden hutiostoksen. Vaikka tykkään kirppareista, ja kannatan kierrättämistä, niin facebook-kirppareilta olen pysytellyt pois. Niistä kuulee aina niin paljon negatiivista. On säätöä ja riitoja. NOSHin kirppisryhmä vaikutti kuitenkin tosi rennolta ja mukavalta.  Sain hutiostokseni heti myytyä, ja teinpä itsekin kivan löydön. NOSH Minikaisla tunika löytyi omassa koossa ja  edullisesti!

Ihailen muiden tekemiä huimia kirppislöytöjä, mutta itse en oikein tunnu löytävän kirppiksiltä aarteita itselleni. En ainakaan kivoja kotimaisia merkkejä, joita nykyään mielummin suosin. En tiedä, onko vika omissa silmissä vai siinä, ettei Jyväskylän kirppiksillä liiku sellaisia helmiä kuin pääkaupunkiseudulla. Ehkä kirppiksillä pitäisi myös ”päivystää” useammin, sillä todelliset helmet menevät varmasti nopeasti.

Tykkään kierrellä Jyväskylän kirppiksillä, mutta silmäni hakeutuvat ehkä helpommin lastenvaatteisiin kuin naistenvaatteisiin. Pojalle olen onnistunut tekemään mainioita löytöjä koko hänen elämänsä ajan. Vauvana pätkä kasvoi niin vauhdilla, ettei kuukauden tai kahden vuoksi kannattanut paljon marimekkoja ostella. Ja myöhemmin kovaan käyttöön tulevia päiväkotivaatteita olen bongaillut kirppiksiltä. Harmillisesti tuntuu näyttävän siltä, että mitä pidemmäksi poika kasvaa, sen vähemmän on oikeita kokoja kirppiksillä tarjolla.

Mutta palataan takaisin tähän omaan kirppislöytööni. NOSHilla oli ehkä vuosi pari sitten myynnissä tämä ihana tummanvihreä Minikaisla-tunika. Katsoin sitä silloin monta kertaa verkkokaupassa. En kuitenkaan raskinut sitä ostaa. Näin viime syksynä töissä yhdellä naisella tämän päällä. Ja joka kerta, kun näin hänet tässä tunikassa, harmittelin, etten ollut ostanut tunikaa itse.

Niimpä päätin tarttua tilaisuuteen, kun tunika tuli yllättäen vastaan facebookin kirppisryhmässä. Hinta oli edullinen, ja tuote vaikutti kuvien ja myyjän kertoman perusteella olevan kunnossa. Saapuessaan tunika olikin hieman haalistunut, eikä enää niin skarpin tummanvirheä kuin uutena. Ihan uudenveroista en odottanutkaan, mutta myönnän, että haalistuminen hieman harmitti. Onneksi tunika on kuitenkin muuten hyvässä käyttökunnossa.

Mitä tykkäät tästä tunikasta ja asusta? Näyttääkö liian haalistuneelta?Kuvat: Hanna

Kuulutko sinä niihin kirppishaukkoihin, jotka bongaa hyväkuntoisia aarteita edullisesti kirppiksiltä? Vai kuulutko mun kanssa samaan kastiin, jonka silmät eivät osu timantteihin vaatekasojen alla?

Näihin kuviin laitoin punaisinta huulipunaa peittämään väsymyksen merkit ja viemään huomion likaisista hiuksista. Viime viikko oli liian täynnä kaikkea, ja se alkoi lauantaina näkyä melkoisena väsymyksenä. Realistisia ja arjenmakuisia kuvia siis tänään tarjolla 😀

Iloa ja energiaa uuteen viikkoosi!

Lue myös: Syksy on hyvää aikaa kierrättää – vie kamat kirppikselle! ja Second hand löytö – Marc Jacobs Too Hot To Handle Sia

Muoti Kirppislöydöt Päivän tyyli

Perjantain parhaat

Perjantaina on aina niin hyvä fiilis, että sitä tekee mieli jakaa. Ja vaikka tämä viikko on ollut raskain ja pisin taas pitkään aikaan, ollaan perjantaina jo sen verran voiton puolella, että voi vähän tuulettaa. Tällä viikolla elämääni on tullut muutama hehkuttamisen arvoinen asia. Mainitsen ensimmäisenä Antti Holman uuden kirjan Kaikki elämästä(ni). Tämä on ensimmäisenä siksi, että se on näistä kahdesta kulttuurielämyksestä se salonkikelpoisempi. Mennään siihen toiseen sitten myöhemmin. Tässä mun tämän perjantain parhaat.

Antti Holma: Kaikki elämästä(ni) (Otava)

Voit sitä riemun määrää, kun yksi päivä tällä viikolla selailin ihan muina miehinä erään iltapäivälehden uutisia, ja silmiini ostui juttu Antti Holman uutuuskirjasta! Auta Antti-podcastia ja Antti Holman ääntä on ollut niin ikävä, mutta podin päättymisen jälkeen olen hiljalleen hyväksynyt Antin rauhoittavan äänen poistumisen korvistani. Mutta nyt! Nyt on ihan puskista ilmestynyt kirja, joka kertoo autofiktiivisesti Antin elämästä.

Onneksi en vielä ehtinyt laittaa BookBeatia* tauolle, joten napsautin tietenkin heti uutuuskirjan kuunteluun. Vielä en ole ehtinyt kovin pitkälle kirjaa kuunnella, mutta alku vaikuttaa ainakin varsin lupaavalta, hauskalta ja oivaltavalta. Juuri sellaiselta anttimaiselta. Tämä kirja pääsee oikeuksiina juuri kuunnteltuna. Tosin minähän kuuntelisin hänen ääntään vaikka lukemassa Bilteman kuvastoa. Tämä kirja tulee varmasti kuunneltua tämän viikonlopun aikana. Jes!

Kuva: Otava

Australian unelmien poikamies (Bachelor Australia)

Jotenkin siinä kävi niin, että kaiken murhaamisen ja synkkien sarjojen vastapainoksi tulin klikanneeksi Australian poikamiehen neljännen kauden aloitusjakson pyörimään. Iltani kaipasivat pään nollausta ja romantiikkaa. Ja vaikka en katso exiä rannalla, tai täydellisiä vaimoja missään muuallakaan, niin on minullakin heikko kohta realitytvn saralla. Amerikkalaiset unelmien poikamiehet ja naiset ovat aina koukuttaneet, kotimaisia versioita en ole katsonut. Ausseilla on myös paikka sydämessäni, joten kun nämä kaksi yhdistää, niin on viihtyminen taattu.

Kun ilmaiset jaksot mtv:n puolella eivät riittäneet, niin laitoin Netflixin tauolle, ja laiton C More:n tilaukseen. Nyt olen muutaman illan aikana kahlannut kaikki 16 jaksoa aussien poikamiestä läpi, ja tiedän, kuka oli Richien sydämen valittu. Myönnän kyllä, että saatoin pikakelata muutamien hieman tylsimpien treffien ohi, mutta nyt tiedän kuka sai onnellisen lopun! Sarjan katsomisen jälkeen kävin tietenkin heti googlettamassa, oliko tositeevee-pariskunta vielä yhdessä, mutta en sitä nyt tässä paljasta. Katsokaa itse. Sydäntäni lämmittää myös, että kotimainen Ensitreffit alttarilla on taas alkanut. Senkin näen osittain ennakkoon C Moresta.

Etätyöpäivä ja mustikkapiirakka

Ai että, kylläpä tuntuu erityisen hyvältä tämä loppuviikkoon sijoitettu etätyöpäivä oman kodin hiljaisuudessa. Stressitasojen määrästä kertonee viimeöiset painajaiset eksymisestä Lontoossa. Minulla on muutamia toistuvia painajaisia, ja eksyminen Lontoossa on niistä ehkä yleisin. Sinänsä uni on hassu, etten ole koskaan eksynyt Lontoossa. Lontoo on aika helppo kaupunki suunnistaa, ja aina voi hypätä metroon, jos kadut eivät näytä tutulta. Rakastan Lontoota, enkä ymmärrä, miksi aina öisin eksyn siellä unissani.

Meillä kävi eilen vieras, ja siksi koti loistaa nyt puhtauttaan, ja pöydällä komeilee mehevä mustikkapiirakka. Etätyöpäiväni kruunaa tänään iso pala mustikkapiirakkaa lorauksella vanilijakastiketta. Söisin varmaankin koko loppupiirakan, mutta pojalle on pakko jättää palanen. Muuten tulee sanomista.

Miten sun viikko on mennyt? Oletko hurahatanut Antti Holmaan tai unelmien poikamiehiin?

Kivaa viikonloppua!

Lue myös: Perjantain positiiviset ja Onko rakkaus sokea?

Kulttuuri Kirjat Ajattelin tänään