Mustavalkoinen päivän asu ja sunnuntain fiiliksiä
Sunnuntai oli aurinkoinen päivä niin ilman kuin fiiliksenkin puolesta. Tuntuu, että jonkinlainen tasapaino ja hyväksyntä on nyt saavutettu tämän uudenlaisen tilanteen kanssa, ja elämä rullailee eteenpäin ilman öisiä paniikkikohtauksia.
Sunnuntaina herättiin aikaisin, mutta koska kelloja oli yöllä siirretty kesäaikaan, ei herätys tuntunut niin aikaiselta. Aamulla meni hetki jos toinenkin tarkistellessa, että mitä se kello nyt oikein olikaan. Synttäreiden jälkeisenä päivänä on ihan parasta kaapista löytyvät herkkujen jämät ja juhlien jälkeinen raukea fiilis.
Koska kalenteri on nykyään tyhjentynyt melkein kaikista menoista, oli sunnuntaikin ihanan tyhjä. Mies suunnitteli pitkää kävelyreissua kameran kanssa, ja me pojan kanssa päätimme mennä harjoittelemaan pyöräilyä. Tuntui yllättävän vapauttavalta, että sunnuntai oli avoin kaikenlaiselle spontaanille tekemiselle.
Usein hengaan sunnuntaisin rennoissa kotivaatteissa, mutta nyt teki mieli laittautua. Sain Neulomolta brändilähettiläänä moneen taipuvat vaatekaapin kulmakivet, eli mustan Saila hameen ja valkoisen Aho T-paidan. Tiesin heti, että tälle mustavalkoiselle kombolle sopisi kivasti pariksi musta keinonahkatakkini ja punaiset huulet. Päätin vielä sipaista hiukset ylös nutturalle koko komeuden kruunaamaan. Asusta tuli tosi kiva, ja aika rock. Yritetään kuitenkin unohtaa nuo liian tummat sukkahousut. Jos olisin tajunnut, että ne näyttävät noin tummilta kuvissa, olisin tempaissut ne pois vaikka kesken kuvausten.
Miehestä ei ole näissä stailaushommissa yhtään apua. Hän ei sano, jos hiussuortuva sojottaa sivuttain, tai jos on huulipunaa hampaissa. Suurimmassa osassa kuvistakin mies on rajannut kuvan jotenkin kummasti. Jos kyseessä on jokin lintu, on kuva tarkkaan harkittu. Ja sen ottamiseen voi käyttää loputtomasti aikaa. Mutta jos vaimo pyytää ottamaan asukuvia, niin silloin hän räpsii niitä ilmeisesti silmät kiinni. 😀
Minulta on puuttunut vaatekaapista musta polvimittainen hame. Juuri tällainen kellomallinen, joka imartelee myös lyhyttä ja pyöreää vartaloa. Saila hameessa on miellyttävän joustava vyötärö, ja kivasti levenevä malli. Ja taskut, niistä saa aina plussaa. Löysin hametta sovitellessani omasta vaatekaapistani monta hameeseen sopivaa yläosaa, joten voisin joskus tehdä vaikka postauksen siitä, miten stailaan sen eri tavoilla.
Kiinnostaisiko sinua nähdä tämä hame eri yläosiin yhdistettynä?
Toinen jokaisen vaatekaapin must have on hyvälaatuinen ja mukava valkoinen T-paita. Täytyy myöntää, etten ole sellaista aikaisemmin omistanut, sillä pelkään vähän valkoista väriä. Pelkään valkoista siksi, että varmasti sotken sen heti jotenkin peruuttamattomasti. Ja pelkään sitä värinä myöskin sen puolesta, etten tiedä, sopiiko valkoinen minulle. Epäilen, että se saa kasvoni näyttämään entistä punakammilta.
Tämä valkoinen T-paita on ainakin vielä pysynyt puhtaana ja valkoisena. Siitä ei löydy edes tuota punaista huulipunaa, jota tämän asun kanssa käytin. Edelleenkin olen epävarma siitä, sopiiko väri minulle. Valkoisen käyttäminen vaatii varmaankin totuttelua. Käytätkö sinä valkoista?
Viihdyin tässä asussa hyvin, ja uskonkin, että se saa kevään myötä paljon käyttökertoja. Olo oli kuin coolimmallakin asennemuijalla nahkatakin ja punaisten huulten kanssa. Hetkellisesti en tuntenut itseäni ollenkaan keski-ikäistyväksi kurttukulmaksi.
Mitä tykkäät tästä asusta? Toimiiko mustavalkoinen?
Tilasin kakun hyvissä ajoin 
Ninjago on teemana yllättävän haastava. Etsin kaupoista ja netistä asiaankuuluvia koristeita ja tarvikkeita. Niitä ei juurikaan löytynyt, vaan kaikkialla myytiin ei-oota. Ehdin jo hetken aikaa tuskastua, kunnes päätin, että askarrellaan ja sovelletaan. Kakku tulisi olemaan näyttävä, ja voisin tulostaa netistä kuvia askartelua varten. Kaupasta löytyi myös Ninjago tarrakirja, ja mies löysi Ninjago-servettejä Confetin myymälästä.
