Juhla Mokka- ja Prisma-ihminen

Minulta kysyttiin, että miksi käyn Prismassa, kun toinen iso marketti on lähempänä kotiani. Vastasin jotain epämääräistä, mutta en vastannut totuutta, jonka kyllä tiedän. Käyn Prismassa, koska olen Prisma-ihminen.

Prismasta saan kaiken arkeen liittyvän. Saan kukkamullan sekä banaanit. Selässäni töihin lähtiessä on uusi reppu, joka kutsui minua Prisman reppuhyllyn kohdalla. Joku on valitellut Prisman suuruutta. Minä ajattelen, että kävellessäni pitkiä käytäviä, että saan samalla hyötyliikuntaa. Jos Prisma olisi kahdessa kerroksessa ja olisi mahdollista kiivetä perinteisiä rappusia, niin saisin tehtyä kevyen rappustreenin. Prismasta saan myös S-bonusta. Jokainen euro, joka kuukauden 10. päivä siirtyy S-tililleni, siirtyy lisäturvakseni yllättäviin menoihin. Bonusrahoilla on maksettu esim. kesä- ja talvirenkaat. Nyt rahat eivät riittäisi renkaisiin, mutta kuukausittain pienet rahavirrat kasvattavat turvarahastoani. Prisma on tavallisen turvallinen yleiskauppa, joka täyttää arkiset tarpeeni.

Tutustuessa uuteen ihmiseen on luontevaa käydä kahvilla ja puhua kahvista. Käytänkö maitoa, entä sokeria? Tumma- vai vaaleapaahto? Minä juon mieluiten tavallista vaaleapaahtoista Juhla Mokkaa. Sen tuoksu ja maku ovat tuttuja niin pitkältä ajalta, kun olen kahvia juonut. Maidon ja sokerin olen jättänyt pois ihan laiskuuttani. Lähes jokaisella työpaikalla maito ja sopkeri ovat usein loppu. Tein päätöksen opetella juomaan kahvini mustana, pääsin helpommin kahvittelun pariin, ilman juoksentelua hakemaan maitoa. Kahvihetket eivät myöskään sisällä manailua puuttuvasta maidosta.

Useimmissa paikoissa tavallisen vaaleapaahtoisen rinnalle on rantautunut tummapaahtoinen vaihtoehto. En narise, mutta jätän helposti juomatta. Mikään erikoiskahvi ei myöskään maistu. Kahviloissa on pitkä lista vaihotehtoja, mutta vastaan tarjoilijalla, että kyllä, otan ihan tavallista suodatinkahvia ja vaaleapaahtoisena. Juhla Mokka merkkinä on minun ajatusmaailmaan jo lapsena iskostettu, eikä se sieltä tahdo muuttua. Kupillinen tuttua kahvia lohduttaa, on turvallista ja tiedän empimättä miltä se maistuu.

Mainittakoon että olen myös iskelmä- ja Suomipop-ihminen. Televisiosta YLE, Mtv3 sekä 4 ovat useimmiten päällä. Tänään alkaa Tanssii tähtien kanssa, ihanaa.

Minä tarvitsen turvallisuutta sekä ennakoitavuutta. Tuntuu hyvältä, että jotkut käytännön asiat sujuvat liikaa miettimättä. Prismaan ajan usein samaa reittiä ja parkkeeraan vähän pidemmälle sisäänkäynnistä. Kyllä, syynä hyötyliikunta ja usein enemmän tilaa auton ympärillä. Nyt uudella kahvinkeittimellä osaan jo arvioida ajattelematta oikean veden määrän.

Joskus olen ajatellut, että ihmisen pitää haastaa olemistaan ja toimintaansa muuttamalla arkisia rytmejä. Osin ajatus on ehkä oikeanlainen, mutta siirrän itseni haastamisen viikonloppuihin, lomiin tai tapaamishetkiin ihmisten kanssa. Itse asiassa luovuus ja ajatusten villi laukka saavat enemmän mahdollisuuksia matkustaa, kun arjen tavalliset asiat ja toiminnat vapauttavat siihen tilaa. Pieni kivijalkakauppa houkuttaa tuntemattomuudellaan ja uudenlaisella valikoimalla, mutta harvemmin.Musiikin saralla minut saa yllätettyä helposti. Aina välillä mietin, että pitäisi kuunnella laajemmalla skaalalla, mutta kun se ei tule luontevasti.

Nautin yllätyksistä ja erilaisista kokemuksista, mutta mikäli arkeni ja päiväni olisivat jatkuvasti täynnä uutta ja erilaista, niin väsyisin. Pääni sisällä tapahtuu välillä ihan liiaksikin, joten ulkoisen toiminnan on hyvä pysyä tavallisena ja tyynenä. Elämässäni on tapahtunut niin paljon asioita, jotka ovat olleet traumaattisia. Olen käsitellyt mieltäni ja elämääni terapioissa ja lukuisissa keskusteluissa ihmisten kanssa. Olen muuttanut elämääni suuresti niin monta kertaa, aloittanut alusta, että Prisma tuo toivottua turvaa ja tavallisuutta. Tasapainotan tavallisilla asioilla kummallista elämääni. Mikäli mieli on myllerryksessä, niin Juhla Mokan tuttu keittorituaali rauhoittaa kehoa ja tukee mielen asettumista.

Laulan siis tuttuja lauluja mukana ja opin nopeasti uusien hittien sanat, sillä sen soivat usein. Kaupassa käynti ei ole seikkailu ja kahvi tuoksuu tutulta. Uudet asiat saavat tulla elämääni pienin annoksin ja kokemuksin. Uskallan matkustaa paikkaan, jossa en ole ennen käynyt. Uskallan tehdä sen siksi, että arjessa en käytä jaksamistani ja aistejani loppuun.

Tavallinen elämä on ihanaa ja toivon sen jatkuvan, sillä minulla on paljon toipumista entisestä.

ps. Kyllä, pysähdyn matkoillani ABC-asemilla.

Puheenaiheet Oma elämä Ajattelin tänään

Kolme vaikuttavaa asiaa, vaikka niitä on enemmänkin

Meri ja kalliot.

On valtavan ihanaa istua katsellen maisemaa, joka jättää sanattomaksi. Kauneus tuntuu syvällä ja saa liikuttumaan. Se saa tuntemaan itseni pieneksi ja suhteuttaa olemassa oloa. Nämä kalliot ovat olleet ennen minua ja tulevat olemaan pitään minun jo kuoltua. Jälkeni ei jää kallioon eikä rantaan lyöviin aaltoihin. On oikeastaan ihan sama olenko olemassa, sillä tämä näkymä on ikivanha ja iätön. Meri ja kalliot. Pilvet ja taivas. Aaltoihin syöksyvät tiirat ja merimetsot, jotka lentävät huoletta, vaikka niitä moni vihaakin.

Rakastan tuulen tuntua ja pulsseina saapuvat tuoksut, jotka aistin vaikka silmät kiinni. Ei turhaan puhuta luonnon vaikuttavasta voimasta. Näillä kaillioilla olen käynyt yli 30 vuoden ajan eri elämän vaiheissa. Näiltä kallioilta on lipaston päällä kivi, jonka nyt jo kuollut tyttäreni kantoi pienenä tyttönä suurella sitkeydellä autoon asti. Olen usein miettinyt, että miten tuo kivi onkaan säilynyt, sillä nyt se on maailman kaunein kivi.

Noilla rannoilla olen surrut myös eroni ja riittämättömyyteni. Noilla kalliolla olen tunnustellut riemut ja rakkaudet. Noilla kallioilla olen syventänyt ystävyyksiäni. Olen istunut ihmisen vieressä hiljaa ja vain ollut. Olen kiitollinen merestä ja kallioista.

Ihanat naiset, joilla osalla on vaihdevuodet.

Vuosi vuodelta tunnustan naisten voiman ja viisauden. Olen tarvinnut naisia enemmän kuin ehkä koskaan, tai ehkä osaan heitä nyt arvostaa. En ole luottanut naisiin aina. Miksi olisin? Naiset jättävät, jopa äidit. Naiset vaativat eivätkä hyväksy.

Voi, kuinka naiset ovatkaan ihania. Naisten kanssa olen käynyt mielenkiintoisia ja pitkiä keskusteluja. Toinen äiti ymmärtää äitiyttä. Toinen lapsensa menettänyt äiti ymmärtää saman kokenutta. Toinen päihdelapsen äiti ymmärtää toista. Toinen eronnut, jätetty tai suuresti rakastettu ja kannateltu suo vertaisuutta. Olen onnellinen, että olen löytänyt naiset. Eivät he kaukana ole olleet, vain minä olen ollut hukassa ja näkemätön.

Ja nyt, kun olen täysissä vaihdevuosissa, niin saan siinäkin vertaisuutta. Kuvan ohjelappu on juuri saamani estrogeenilääkkeen ohje. Minua nauratti ohjeen koko. Ohjeen koko nauratti monia muitakin, ja vaikka me osa jo puhisemme ja hikoilemme, niin jaamme kokemuksia ja tsemppaamme toisiamme. Ja ne, jotka eivät vielä puhise, niin kaikella rakkaudella hihittelevät ja viisastelevat. Olen kiitollinen naisista ja siitä kuinka suurta voimaa heiltä saan.

Tämä kirja ja muutkin kirjat.

Kuvan kirja on vielä kesken. En pysty lukemaan sitä kerralla ja kokonaan, kuten yleensä teen. Joudun pätkimään, sillä itken aina välillä. Koen suurta vertaisuutta, ja vaikka kaikki ei osu yksi yhteen, niin ikäiseni nainen on kokenut monin tavoin jotain samaa kuin minä. On mahtavaa, että asioista kirjoitetaan näin. On mahtavaa, että ihmiset yleensäkin kirjoittavat erilaisia tarinoita ja tosia, sillä niitä lukemalla voi ymmärtää tai irtaantua omasta elämästä.

Viime kesänä Pieni elämä oli kirja joka järisytti. Tänä kesänä Ainoa kotini. Sanat, jotka joku on sisältään päästänyt meidän muiden koettaviksi, ovat suuria sanoja.

Tänä kesänä on tapahtunut monta muutakin vaikuttavaa asiaa. Monta asiaa, joiden merkitys ja voima tavoittaa syvemmän ymmärryksen ajan kanssa. Onnekseni minun ei tarvitse yrittää ymmärtää nyt kaikkea. On ihanaa, että olen kokenut ja tuntenut. Olen usean kanssa itkenyt ja nauranut. Olen saanut valtavasti rakkautta ja huomaan olevani sitä täynnä.

Tänään luen taas sanoja, jotka saavat minut itkemään, mutta samalla vapauttavat, sillä sanoilla on suuri voima.

Hyvinvointi Oma elämä Hyvä olo Mieli