Nyt kun työni ruokafestareilla on ohi, olen palannut siihen rasittavaan vaiheeseen working holiday-elämää, jossa joutuu istumaan päivät netissä selailemassa erilaisia youtube-videoita työpaikkailmoituksia. Kun yksi päivä nettisaldoni loppui jo ennen kello kahta, ei voinut muuta kuin lähteä ulos. Toki olisin voinut lähteä kirjastolle, mutta siinä vaiheessa olin jo niin turhautunut sisällä istumiseen, että pieni lenkki kuulosti […]

Viime sunnuntaina kävin vegaaniparatiisissa. Sydneyn teknologiakeskuksen näyttelytiloissa järjestettiin vuosittainen vegefestari ”Cruelty Free Festival”, jonne olivat kerääntyneet eri hyvinvointi-, kauneus- ja ravintola-alan vegaaniset yritykset sekä erilaiset eläinsuojelujärjestöt. Olin pari päivää aikaisemmin tutustunut yhteen tyyppiin, joka yrittää siirtyä vegaaniksi, joten mentiin festareille yhdessä. Hän kaipasi motivaatiota ja tukea muutokseen ja minä, no, RUOKAA!  Kun olin viime kuussa […]

Olen aikaisemminkin kirjoitellut, että täällä Australiassa olen saanut tehdä vähän ties minkälaisia hommia. Sellaisia, mihin Suomessa olisi luultavasti vaadittu jotkut paperit, muodollinen pätevyys, todistus, koulutus, kokemus, passi, kurssi… you name it. Kesti jonkun aikaa totutella siihen, että täällä pätee eri säännöt, ja pärjäätäkseen on opittava ne säännöt, joilla täällä pelataan. Vaatimukset tavallisiin duunarihommiin eivät täällä […]

Jos jotain olen oppinut nyt kolmen viikon palkallisen työskentelyn jälkeen Australiassa (ja aikaisemmat vapaaehtoishommat vain vahvistavat tätä näkemystä), niin sen, että vaikka kaikki asiat ovat vähän sekaisin, työntekijät vähän pihalla, esimiehet hukassa, työvälineet vielä enemmän hukassa, niin ei se ole niin kamalaa. Kaikki johtavat, eikä kukaan tottele, mutta ei se maailma siihen kaadu. Seuraavana päivänä […]

Monet kolmekymppiset pohtivat ovatko jo liian vanhoja working holiday-kokemukseen. Eikös se yleensä ole vain parikymppisten sekoilua ja bilettämistä? Nyt melkein puolen vuoden jälkeen voin todeta, että tänne mahtuu kaikenlaisia reissaajia. Ehkä on ollut tuuria matkassa ja hostellien valinnassa, mutta juuri parikymppisiä kännääjiä olen tavannut täällä kaikista reissaajatyypeistä vähiten. Monet aasialaiset tulevat tänne tekemään ennen kaikkea […]

Viime aikoina on ollut matkaväsymystä ilmassa. Yhä useammin olen unelmoinut omasta sängystä, harrrastuksista ja ihan vain normaalista elämästä. Ehkäpä se on kuitenkin ihan ymmärrettävää, koska minulla ei ole ollut Puolasta paluun jälkeen omaa kotia nyt melkein vuoteen. Oikeastaan en varmaan ole edes väsynyt matkalaukkuelämään, vaan tähän nykyiseen elämään, joka ei ole lainkaan luonteenomainen minulle. Olen […]

On ollut ihanaa katsella Facebookin välityksellä syksyisiä kuvia Suomesta, mutta kyllä olen edelleen kevät- ja kesäihminen. Muutama päivä sitten huudahdin innostuneena, ”jee, kohta on kesä ja kohta on joulu”, ja tajusin miten absurdilta se kuulosti. Kaupat täyttyvät jo nyt joulutavaroista ja kesävaatteista. Ja vaikka kevät on vasta saapunut, niin lämpötila on ollut jo muutama päivä […]

Jatkanpa vielä vähän samasta aiheeseesta, josta viimeksi jo vähän kirjoittelin: vegaaniudesta ja mahdollisuuksista. Kaikkihan tietää, ettei ruoka ole vain ruokaa. Se on muistoja, perinteitä, tarinoita. Rakkaiden kanssa vietettyjä hetkiä, nautiskelua. Siksipä vegaaniseen ruokavalioon siirtyminen oli minulle alkuvaiheessa välillä kuin fadoa. Tiedättehän sen portugalilaisen kaihoisan musiikin, sydäntäsärkevän ikävän jotakin menetettyä kohtaan. Vaikkei osaisi sanaakaan portugalia, musiikin […]

Viime maanantaina kävin hoitamassa paperit kuntoon eräässä työnvälitysfirmassa. Paikasta soitetiin heti seuraavana päivänä työilmoitukseen vastaamisesta. ”Työt ovat kyllä keskustassa, mutta toimistomme sijaitsee Liverpoolissa, pääsethän tänne?”, ”Juu, pääsen, ei mitään ongelmaa”. Vastaan aina niin ja vasta jälkikäteen alan miettimään, että onkohan asioissa sittenkin joku ongelma. Puhelun jälkeen piti hetken miettiä, että olenhan varmasti hakenut töitä Sydneystä, […]

Päivitystä edelliseen postaukseen: Hostellin manageri kävi tuhoamassa luteet sängystäni. Sain myös uuden peiton ja pussilakanan(!!!). Olen huoneen ainoa, jolla on sellainen. Opetus: Siitä, mikä tänään tekee kipeää, voi seurata huomenna jotain hyvää. Mutta nyt postauksen pääaiheeseen. Tiedättekö, ajan nopean kulumisen huomaa ainakin kahdesta asiasta: siitä kuinka lapset kasvavat ja nähtävästi myös siitä, kun perustaa blogin. […]