Compote

Kun muutan pois tästä kämpästä, eniten tulee ikävä mun kämppiksiä. Usein väsyneenä ja stressaantuneena kotiin tullessa haluaa vain mennä omaan nurkkaan murjottamaan, mutta päätyykin keittiöön juttelemaan niitä näitä. Ja niitä näitä jutellessa mieli piristyy ja samalla oppii paljon kaikenlaista uutta ja hyödyllistä. Muun muassa sen, että saksalainen ja ranskalainen Nutella ovat koostumukseltaan aivan erilaisia, että kurpitsankuoria voi syödä, ja että elämä on aivan liian lyhyt siihen, että joisi huonoa kahvia.

Kunnon pommi mun tietämykselleni oli kuitenkin se, kun eräänä päivänä keittiössä hääräämässä ollut ranskalainen kämppikseni kertoi valmistavansa kompotia. Kompot on varmasti kaikille Itä-Euroopassa matkustanneille tuttu juoma. Se on hieman paksumpaa kuin tavallinen mehu, ja nautitaan joko kokonaisten tai paloiteltujen hedelmien ja marjojen kanssa. Itä-Euroopan maissa kompotista ollaan todella ylpeitä ja kaikki pitävät sitä omana juttunaan. Luulin siis tietäväni, mikä kompot on, vaan kuinka väärässä olinkaan!

Ranskalaisen compoten rinnalla minun tuntemani kompot on vitsi vaan. Toisaalta ei ole edes reilua verrata näitä kahta keskenään, koska ne ovat jo niin kaukana toisistaan, ettei voida edes puhua samasta ruokalajista. Koska hullaannuin täysin ranskalaiseen compoteen, en voi olla jakamatta tätä täydellistä syysherkkua! Tässä siis tulee blogini ensimmäinen, vaan ei suinkaan viimeinen resepti!

compote.jpg

Compote

(kulhollinen)

  • 4-5 isoa omenaa
  • 1 hyvin kypsynyt banaani
  • 2-3 tl kanelia
  • n. 1,5dl vettä
  1. Kuori ja paloittele omenat ja banaani. Palasten koolla ei ole suurta merkitystä, mutta luonnollisestikin pienistä paloista tulee nopeammin valmista.

  2. Kaada hedelmäpalat kattilaan ja lisää vesi ja kaneli.

  3. Keitä aluksi isolla teholla, ja pienennä, kun omenat alkavat pehmemään. Lisää hieman vettä, jos tuntuu, että omenat tarttuvat pohjaan.

  4. Keitä kunnes kaikki hedelmät ovat pehmenneet. Kaikkien palasten ei tarvitse soseutua, vaan joukkoon saa jäädä myös pieniä hedelmäpaloja.

Myönnetään, tätä voi kutsua myös ihan vaan tavalliseksi omenasoseeksi, mutta kuka haluaa syödä omenasosetta, kun voisi syödä ranskalaista compotea? Ranskalaisen kulttuurin hienous taitaakin piillä juuri siinä, että tavalliset ja arkipäiväiset asiat saadaan kuulostamaan ja näyttämään hienostuneilta ja eleganteilta.

Compote on täydellinen syysherkku, jonka tuoksu saattaa alkaa herättelemään jo joulufiiliksiä! Maistuu omenapiirakalta ilman kaikkia epäterveellisiä turhuuksia. Nauti kylmänä tai lämpimänä, mutta kuumana se voi menettää ”saveurinsä”. Toimii erinomaisesti myös paahtoleivän päällä. Mun uusi lemppari taas on sekoittaa compote aamupuuroon.compote2.jpg

Saimme juuri eilen vuokraisännältämme laatikollisen omenoita, eikä ole mitään ongelmaa keksiä, mitä niistä tekisi.

Koti Ruoka ja juoma

Sunnuntaikävelyllä

Yksi kesän mieleenpainuvimpia päiviä oli, kun lähdimme ystäväni kanssa rannalle Orlowoon. Kesällä Gdanskin ja Sopotin rannat täyttyvät ihmisistä, ja puolainen työkaverimme suositteli lähtemään hieman kauemmas, jos haluaa nauttia rannalla loikoilusta hieman rauhallisemmissa tunnelmissa. Työkaverimme lupasi, että saisimme ihastella paikan päällä myös kauniista maisemista.

Otimme siis SKM-junan kohti Gdynia-Orlowo-asemaa, ja lähdimme kävelemään rantaa päin. Paikalle päästyämme emme joutuneet pettymään: kauniita tunnelmallisia ravintoloita ja kahviloita, upeat maisemat sekä hitusen rauhallisempi meno Gdanskin ja Sopotin rantoihin verrattuna.

orlowo111_0.jpgorlowo3b_0.jpg

Siitä sitten päätettiin lähteä tassuttelemaan rantaa pitkin kohti Gdanskia, ja siitä muodoistuikin aikamoinen koko päivän kestävä seikkailu. Mikä matkan aikana eniten yllätti oli se, kuinka paljon kasvillisuutta oli ympärillä. Välillä tuli tunne, että oli sademetsässä. Päätin silloin, että näihin maisemiin on palattava uudestaan syksyllä ja katsottava, miltä paikat näyttävät ruska-aikaan.

Tänä sunnuntaina sää helli puolalaisia. Aurinko paistoi ja mittari läheni 20 astetta. Päivä oli siis täydellinen Orlowolle. Enkä ollut ainoa, joka ajatteli niin. Meren rannalle Orlowoon oli kerääntynyt monenmoista sakkia: Oli nuoria ja vanhoja. Rakastavaisia, ystävättäriä, lapsiperheitä. Juoksijoita ja pyöräilijöitä. Kissoja, koiria ja joutsenia. Jopa kurpitsa ja ananaskin tulivat nauttimaan syksyn ehkäpä viimeisestä lämpimästä päivästä.orlowo1_0.jpg

Oli paljon vilskettä ja menoa, ihan kuin olisi ollut jälleen kesä. Kesään verrattuna tosin vilskettä oli jopa enemmän. Kaikki halusivat päästä saamaan osansa auringon tarjoamasta lämmöstä.

Ja minä lähdin kävelemään metsän polkuja pitkin kohti Gdanskin keskustaa, kuten teimme ystäväni kanssa kolme kuukautta sitten. Tästä eteenpäin alkoikin täydellinen rentoutuminen: Metsän tuoksua, meren aaltoja, lehtien kahinaa kenkien alla. Mieletöntä terapiaa kaikille aisteille. Oli vaikeuksia valita, minkä reitin ottaisi. Menisikö jyrkännettä alas kohti merta vai syvemmäksi metsään ihastelemaan putoilevia kirkkaankeltaisia lehtiä? Mistään ei halunnut jäädä paitsi.orlowo5b_0.jpgorlowo6_0.jpgorlowo333_0.jpg

Sopotiin päästyäni kiertelin vielä hetken kuuluisalla Sopotin Mololla, joka on Euroopan pisin puinen laituri ja suosittu vierailupaikka Tricityssä kävijöille. Turistikohde Sopot oli sinä päivänä jälleen täynnä ihmisvilinää. Sopotissa otin SKM-junan takaisin ja asemalta kotiin kävellessäni tunsin, kuinka syksy oli jo jälleen tullut takaisin.orlowo7_0.jpgimg_2250_0.jpgimg_2258_0.jpg

Hyvinvointi Mieli Matkat