Sunnuntaikävelyllä

Yksi kesän mieleenpainuvimpia päiviä oli, kun lähdimme ystäväni kanssa rannalle Orlowoon. Kesällä Gdanskin ja Sopotin rannat täyttyvät ihmisistä, ja puolainen työkaverimme suositteli lähtemään hieman kauemmas, jos haluaa nauttia rannalla loikoilusta hieman rauhallisemmissa tunnelmissa. Työkaverimme lupasi, että saisimme ihastella paikan päällä myös kauniista maisemista.

Otimme siis SKM-junan kohti Gdynia-Orlowo-asemaa, ja lähdimme kävelemään rantaa päin. Paikalle päästyämme emme joutuneet pettymään: kauniita tunnelmallisia ravintoloita ja kahviloita, upeat maisemat sekä hitusen rauhallisempi meno Gdanskin ja Sopotin rantoihin verrattuna.

orlowo111_0.jpgorlowo3b_0.jpg

Siitä sitten päätettiin lähteä tassuttelemaan rantaa pitkin kohti Gdanskia, ja siitä muodoistuikin aikamoinen koko päivän kestävä seikkailu. Mikä matkan aikana eniten yllätti oli se, kuinka paljon kasvillisuutta oli ympärillä. Välillä tuli tunne, että oli sademetsässä. Päätin silloin, että näihin maisemiin on palattava uudestaan syksyllä ja katsottava, miltä paikat näyttävät ruska-aikaan.

Tänä sunnuntaina sää helli puolalaisia. Aurinko paistoi ja mittari läheni 20 astetta. Päivä oli siis täydellinen Orlowolle. Enkä ollut ainoa, joka ajatteli niin. Meren rannalle Orlowoon oli kerääntynyt monenmoista sakkia: Oli nuoria ja vanhoja. Rakastavaisia, ystävättäriä, lapsiperheitä. Juoksijoita ja pyöräilijöitä. Kissoja, koiria ja joutsenia. Jopa kurpitsa ja ananaskin tulivat nauttimaan syksyn ehkäpä viimeisestä lämpimästä päivästä.orlowo1_0.jpg

Oli paljon vilskettä ja menoa, ihan kuin olisi ollut jälleen kesä. Kesään verrattuna tosin vilskettä oli jopa enemmän. Kaikki halusivat päästä saamaan osansa auringon tarjoamasta lämmöstä.

Ja minä lähdin kävelemään metsän polkuja pitkin kohti Gdanskin keskustaa, kuten teimme ystäväni kanssa kolme kuukautta sitten. Tästä eteenpäin alkoikin täydellinen rentoutuminen: Metsän tuoksua, meren aaltoja, lehtien kahinaa kenkien alla. Mieletöntä terapiaa kaikille aisteille. Oli vaikeuksia valita, minkä reitin ottaisi. Menisikö jyrkännettä alas kohti merta vai syvemmäksi metsään ihastelemaan putoilevia kirkkaankeltaisia lehtiä? Mistään ei halunnut jäädä paitsi.orlowo5b_0.jpgorlowo6_0.jpgorlowo333_0.jpg

Sopotiin päästyäni kiertelin vielä hetken kuuluisalla Sopotin Mololla, joka on Euroopan pisin puinen laituri ja suosittu vierailupaikka Tricityssä kävijöille. Turistikohde Sopot oli sinä päivänä jälleen täynnä ihmisvilinää. Sopotissa otin SKM-junan takaisin ja asemalta kotiin kävellessäni tunsin, kuinka syksy oli jo jälleen tullut takaisin.orlowo7_0.jpgimg_2250_0.jpgimg_2258_0.jpg

Kommentit (4)
  1. Onpa kiva, että perustit blogin! Tosi mukava lukea kuulumisia ja nähdä kauniita kuvia. Odotan tanssi- ja liikuntapostausta! Paljon terkkuja.

    1. Kiitos, MiuMiu! 🙂

  2. Aivan ihana postaus!! Mä halun pikapikaa samoihin maisemiin!

    1. Oli ihana päivä! Tervetuloa!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *