Pääsiäissunnuntain suunnitelmat menivät kerralla uusiksi, kun kissa pissasi lattialle ja minä pudotin lasisen pressopannun säpäleiksi keskelle keittiötä. Siivouspäivähän siitä sitten tuli, sillä kun imuri ja moppi oli kerran otettu esiin, totesimme voivamme puunata samantien kämpän jokaisen nurkan. Suururakka hoitui kimpassa kumppanin kanssa, kuten tapoihimme kuuluu – itseasiassa niinkin tasan 50–50, että ensin minä puuhailin muuta kumppanini imuroidessa makuuhuoneesta puolet, jonka jälkeen tämä lähti omiin menoihinsa ja minä imuroin jäljelle jääneen puolikkaan.

Meillä kotityöt menevät yleensäkin aika tavalla tasan, mutta kaikkialla näin ei ole. Yllätyin itse asiassa aika lailla asiaan liittyvistä tutkimustuloksista, joiden mukaan naiset tekevät edelleen miehiä enemmän kotitöitä. Eivätkä mitenkään ihan vähän, vaan keskimäärin 1–3 tuntia enemmän per päivä.

Sängyn petaamisesta ei tarvitse riidellä, kun päätetään kimpassa ettei sänkyä yksinkertaisesti pedata. koskaan.
 

Kotityökeskustelu kuitataan edelleen usein vähäpätöiseksi asiaksi, mutta tosiasiassahan se on kaikkea muuta. UN Womenin mukaan naiset käyttävät tosiaan päivästään 1–3 tuntia miehiä enemmän kotitöihin ja ottavat 2–10 kertaa enemmän vastuuta lastenhoidon ja vanhuksista huolehtimisen kaltaisesta hoivasta. EU-maissa 15 % naisista onkin sanonut hoivan ja muiden perheeseen liittyvien vastuun olevan syy siihen, miksi he eivät ole mukana työelämässä. Miehistä samaa sanoi vain kolme prosenttia.

Monissa heterosuhteissa tunnutaankin edelleen lipsahtavan helposti siihen, että nainen kantaa kotitöistä suurimman vastuun myös silloin, kun molemmat tekevät yhtä paljon töitä. Olen kauhukseni huomannut tämän jopa omalla kohdallani: sellaisen vahingossa tapahtuvan valumisen jonkinlaiseen oppimaamme moodiin, jossa naisten ”kuuluu” välittää kauheasti kodin siisteydestä, kun taas miesten ”kuuluu” olla asiassa passiivisempia. Tosiasiassahan tämä on ihan jäätävää paskaa ja liittyy vain ja ainoastaan opittuihin, sukupuolten epätasa-arvoiseen asemaan perustuviin malleihin. Siksi pidänkin tosi tärkeänä, että asiaan kiinnitetään huomiota ja siitä puhutaan säännöllisesti.

Yksi hyvä keino tämän varmistamiseksi on kotitöiden ja niihin käytetyn ajan konkreettinen listaaminen. Luin jokin sitten The Guardianista artikkelin, jossa kolmelta pariskunnalta kysyttiin kotitöiden jakamiseen liittyviä kysymyksiä, ja jutusta innostuneena mekin kävimme kysymykset läpi. Yksi kysymyksistä koski sitä, millaisia ”salaisia kotitöitä” kukin tekee – siis hommia, joita toinen ei huomaakaan. Etukäteen olisin arvaillut, ettei meillä sellaisia olekaan, mutta niitähän löytyi vaikka kuinka!

Kumppanini esimerkiksi sanoi jynssäävänsä keittiön työtasot kunnolla päivittäin, koska minä jätän ne kamalaan kuntoon jopa siivottuani (tämä ei tietenkään pidä paikkaansa!). Minä taas täytän varastoja, eli pidän kirjaa tarvittavista asioista ja ostan esimerkiksi saippuaa ja mausteita edellisten käydessä vähiin. Asuinkumppanini sen sijaan tuntuvat luulevan, että nämä ovat jonkinlaisia maagisia ehtymättömiä aineksia, joita vain riittää ja riittää vaikka niitä ei koskaan ostaisi.

Näkymättömien tehtävien tekeminen näkyväksi tällä tavalla vähentää riitoja, kun kaikki osapuolet ovat paremmin kartalla siitä, millaisista asioista toinen huolehtii. Ja kun otetaan huomioon, että kotityöt ovat yksi yleisimpiä riidan aiheita parisuhteissa, tämä voi olla aika iso juttu suhteen hyvinvoinnille. Siltä varalta, että aihe kiinnostaa myös teidän kotitaloudessanne, tässä The Guardianin jutussa käytetyt kysymykset:

1. Kuinka monta tuntia kotitöitä teet normaalin viikon aikana (lastenhoitoa ei lasketa)?
2. Mitä kotitöitä inhoat eniten?
3. Hoitaako kumppanisi aina jotkut tietyt kotityöt?
4. Millaisia ”salaisia” kotitöitä teet, joita kumppanisi ei edes huomaa?
5. Kuinka monta tuntia kumppanisi käyttää kotitöiden tekemiseen?
6. Milloin viimeksi riitelitte kotitöistä?
7. Kuinka usein riitelette kotitöistä?
8. Oletko koskaan vihainen kotitöiden takia, mutta et sano asiasta mitään kumppanillesi?
9. Tunnetko ikinä syyllisyyttä tekemiesi kotitöiden määrästä?
10. Kuinka tärkeä asia kotityöt ovat sukupuolten väliselle epätasa-arvolle?

Suosittelen lämpimästi näistä kysymyksistä keskustelemista, sillä kotitöihin liittyvää epätasa-arvoa ei saada parannettua jos asiasta ei koskaan puhuta. Ja saatattepa samalla saada myös selville jotain jännittävää – kuten esimerkiksi sen, että ne keittiön tasot eivät puhdistu itsestään eikä se suinkaan ole kotitonttu, joka aina ostaa uutta saippuaa juuri ennen kuin edellinen on loppumaisillaan!

Jatka lukemista:
nainen eivoi olla huippukokki, koska lapsi pitää hakea päiväkodista
yhdessä asuminen on kivikautinen parisuhdenormi
miksi kannatan sukupuolikiintiöitä

seuraa blogia Facebookissa ja Bloglovinissa.