Avauduin äidilleni peloistani, tai pikemmin niistä asioista jossa minulla ei ole kokemusta. Niissä asioissa jossa tunnen epävarmuutta, pientä pelkoa ja monia monia kysymyksiä. Uskon pärjääväni hyvin, mutten ole valmis seppä syntyessäni. Ehkä on todettava että työkaveri oli oikeassa, raskaus on pitkä odotus ja syystäkin. Luoden lapseen syvän yhteyden ja juurikin näitä ahaa elämyksiä varten. Minulle […]

Raskauden myötä olen huomannut kuinka ihmiset avautuvat aiheista lapsista ja lisääntymisestä entistä useammin. Joku saattaa avautua kesken keskustelun kärsineensä lapsettomuudesta, joku raskaista hedelmöityshoidoista. Jopa ne ihmiset jotka uskoit säästävän perheenlisäyksen vuosilla eteenpäin saattaa yllättää. Syitä ihmisten asuntokauppoihin saattaa löytyä, takana on puoli vuotta yritystä, yritystä saada se odotettu perheenlisäys. Joku kertoo olevansa allapäin sillä ei […]

Työnarkomaani, tylsistynyt, ulkopuolinen, yhteisöllisyys. En tiedä mitä minussa vetää takaisin töihin, ikävöin joskus sinne ja taas toisinaan haaveilen työstä kotona, tietokoneen ääressä. Lomailu, ja ero työelämästä on mukavaa alussa, ne ensimmäiset viikot kun voi vaan olla. Tekemättä mitään, tuntematta mitään syyllisyyttä. Kuukausi menee vielä, mutta sen jälkeen paluu todelliseen elämänrytmiin vetää puoleensa. Ne aikaiset aamut, […]

Olisi rehellisesti tehnyt mieli lyödä vanhaa tuttavaani avokämmenellä suoraan päin kasvoja. Laskin kuitenkin kymmeneen, laskin lampaita, koiria, kissoja. Vastasin hymyillen, vaikka sisälläni vereni kiehui ja nahassani tuntui polte. Miten ihmeessä joku ihminen voi kommentoida toisen odotusta, äidiksi tuloa tuolla tavalla? Ensinnäkin hänen kylmät katseet vaelsivat pitkin vatsaani, tekoyskää siitä että meinaa tukehtua omaan sylkeensä, ja […]

Nielaisin kerran, toisen ja mietin pääni sisällä miten hemmetissä selittäisin asian. Lapselle joka ei ole oma. Entä jos teen sen väärin? Miten voin ohittaa asian valehtelematta, kertoa asioista mutta kuitenkin säästeliäästi. ”…kun vauva on kasvanut tarpeeksi masuni sisällä on sen aika syntyä, menemme sairaalaan mieheni kanssa synnyttämään ja kun pienokainen on tullut maailmaan, soitamme ja […]

Liikutan rankaani oikealle, rutisee ja paukkuu. Jatkan kiertoa vasemmalle sama juttu. Edessä tuntuu jämerä potku, toinen, kolmas. Vauva taitaa luulla että äidillä on edessään jumppatuokio. Eipä ole tällä kertaa. Taas on takana päivä kun selkä sanoo yhteistyösä irti, kylkiin sattuu ja jokainen liike on urheilusuoritus. Ajattelin aamuisen uurastuksen jälkeen kiittää itseäni kun kahden-kolmensadan vatsalihasliikkeen jälkeen. […]

Se  ei ole koskaan ollut ajatuksissanikaan este. Vai kuvittelenko olevani super-mamma joka uskaltaa, rohkenee ja haluaa matkustaa vauvan ja myöhemmin lapsen kanssa hankalissakin matkakohteissa. Kiitin muutama kuukausi sitten kutsusta palata Venezuelaan. Lupasimme majoittaa ja opastaa kaukaista tuttavaamme kun hän vihdoin pääsisi suomeen. Jotakin jäi kuitenkin hampaankoloon, kutsusta kieltäytyminen. Kuka vie lapsensa etelä-amerikan vaarallisempaan kaupunkiin? Hulluutta, […]

Kun korvissa soi muuta kun musiikki tai perushumppa on aika miettiä  miten voi. Olen raskauteni aikana jo kaksi kertaa maannut puolikuolleena puhelin kourassa. Suunnitellut kenelle soittaa ekana, kenelle tokana ja kenet herättää jos en jaksa ovelle asti ovea avaamaan. Hullun hommaa, mutta on muistettava että vietän suuren osan ajastani yksin.  Mieheni ei voi työnsä puolesta […]

Kannoin painavaa ostoskassia ja tunsin muovin viiltävän ja polttavan käsissä. Pakko se yrittää, käydä edes kaupassa, sillä joku nimeltä mainitsematon katsoi miestään silmiin ja kertoi viikonloppuna ”eiköhän tuossa ole kaikki mitä tarvitaan”. Ei oikein. Meiltä, minulta jäi puolet ostoksista kauppaan, ja niin jäi eilenkin.  Jotenkin ei jaksaisi, eikä miestäkään sovi pyytää avuksi. En halua häiritä, […]

Viikonloppuna pääkaupunkiseudulta katosi nuori nainen. Se nainen ei nähnyt itseään peilistä lauantai aamuna. Hän oli kadonnut. Peilistä katsoi tyhjä, vieras kuori. Epämiellyttävä, hirveä ja osittain pelottavakin kuori. Minne katosi? Vai kuoliko kenties? Lauantai meni sumussa, pyrimme pitämään kiinni normaalista arjesta. Sellaisesta missä herätään aikaisin, syödään aamupala, käydään suihkussa ja lähdemme ulkoilemaan. Mieheni ja tyhjä kuori. […]