Majoneesi on pahasta – Ai on vai?
Olen aina pitänyt majoneesista. Hesburgerin kurkkumajoneesi on ihan mun lempparia! Hyvällä muistelen sitä aikaa, kun lapsena bussilla menin keskustaan kaverin kanssa nauttimaan Hesburgeriin ranskalaisia ja majoneesia. Näitä eväitä tilaan joskus automatkoilla huoltsikoilla pysähtyessä tai valmistan kotona jotakin majoneesin kanssa nauttittavaksi. Tämän hetken suosikkini on Auran Kurkkumajoneesi, joka on löytänyt pysyvän tien jääkaappiini!
Koska omat kokemukset majoneesista ovat näin positiiviset, unohdan välillä, että näin ei tosiaan kaikilla ole. Viimeksi viime viikolla kävin keskustelua majoneesin kauhumaineesta erittäin epäterveellisenä, miltei viimeiseen asti maailmassa vältettävänä, äärimmäisen lihottavana aineena. Ja minä jouduin kysymään, että miksi?
Mitä pahaa on suurimmalti osin rypsi- ja rapsiöljyjä sisältävässä tuotteessa? Mitä pahaa on tuotteessa, jonka sisältö vastaa käytännössä maustettua salaatinkastiketta? Salaatinkastikettahan suositellaan käytettäväksi päivittäin! Ja jos ne mausteet halutaan eliminoida pois ja mennä mahdollisimman basicilla, niin mitä pahaa on kananmunaa ja öljyä sisältävässä seoksessa? Kananmunan terveellisyyttä tuskin enää kukaan kiistää (tai no kiistää toki, mutta se on jo toisen postauksen aihe) saatikka öljyn.
Joo, tiedän, että siinä on rasvaa ja energiaa. Mutta hei, miksi ei saisi olla? Ihminenhän tarvitsee rasvaa ja energiaa. Esimerkiksi aivoille ja nivelille rasva on äärimmöisen tärkeää, myös suolistolle ja toimivalle aineenvaihdunnalle.
Joo tiedän, että siinä on PIENESSÄ määrässä paljon energiaa. Mutta hei, eihän sitä kuulukaan pullotolkulla vetää? Eihän margariiniakaan lotrata leivälle lusikkatolkulla vaan keskimäärin 1-2 tl per leipä. Ja salaatinkastikkettakin suositellaan lorautettavan vain 2-3 tl per salaattiannos.
Joo, tiedän, että hampurilaisissa sitä on paljon enemmän. Mutta hei, ei se ole majoneesin vika, että sitä ylikäytetään ja siten aiheutetaan sille paha maine.
Oman postauksensa aihe olisi myös purkaa hampurilaiseen liittyviä myyttejä. Tai pizzan. Siinä on kaksi ruokalajia, jotka parhaimmillaan maistuvat ihanilta ja koostuvat hyvistä raaka-aineista huolella tehtyinä ja jotka ovat pikaruokakulttuurin myötä saaneet roskaruoan maineen. Mutta hei, onko se hampurilaisen tai pizzan vika, että ne on pilattu huonoilla raaka-aineilla, ylimäärällä käärepaperia ja tunteettomalla ruoanlaitolla?
Tässä muutamia faktoja majoneesista. Nämä ovat rakkaani, Hesburgerin kurkkumajoneesin, ravintosisältötietoja Finelistä poimittuna. Lupaan, että tämän jälkeen katsot majoneesia uusin silmin.
1 ruokalusikallinen kurkkumajoneesia sisältää saman verran energiaa kuin 2 teelusikallista Keiju-margariinia ja rasvasta suurin osa on heittämällä pehmeää rasvaa. Sitähän meidän suomalaisten tulisi ravinnostamme saada enemmän.
Ai majoneesiko pelkkää rasvaa ja energiaa? No katsoppa, mistä ne oikeastaan koostuvat. Huomaatko tärkeät omega-3-kaverimme DHA:n sekä linolihapon ja alfalinoleenihapon? Näitähän popsimme purkeista nimeltä mainitsemattoman tohtorin paketista. Lähempääkin niitä saisi…
Pieniä määriä erilaisia vitamiineja myös. Erityisesti rasvan mukana saamme rasvaliukoisia vitamiineja kuten tässä tapauksessa A:ta ja K:ta ja E.tä. D-vitamiinin lähteeksi majoneesista ei erityisemmin ole, siihen rasvainen kala on ehdottomasti parempi. Mutta esimerkiksi E-vitamiinin saantisuositukseen verrattuna (naisilla 8 mg, miehillä 10 mg) pieni määrä majoneesia auttaa pääsemään hyvin asiaan.
Myös pieniä määriä kivennäisaineita. Natriumia (jota siis suolassa, vaikuttaa suuressa määrin verenpainetta nostavasti) tulee maustekastikkeista lisää ruoan sisältämän natriumin ja suolan lisäksi, joten malttia on kuitenkin majoneesissa hyvä pitää, vaikka muuten hyvälaatuista tavaraa onkin :)
Tavallisesti en ruoasta puhu lukemina, koska emme syö numeroita, vaan ruokaa, mutta tällä kertaa koin, että minun on pakko poiketa linjastani majoneesin puolustamiseksi. Edelleenkään en suosittele ketään lotraamaan majoneesilla, mutta kohtuukäyttöön on minusta hyvät perusteet. Ja jos siitä vielä tykkää, niin entistä parempi. Eikö olekin kiva saada hyvänmakuisesta ruoasta tarvittavat rakennuspalaset oman kehon hyvinvointiin? Voi sanoa rennolla mielellä syövänsä terveellisesti eikä se ole edes vaikeaa :)
Vai olikohan tässä sittenkin kyse vaikeudesta pysyä kohtuukäytössä…. No sekin on oman postauksensa arvoinen juttu ;). Siitä enemmän toisella kertaa.
Hyvää alkanutta viikkoa, majoneesilla tai ilman!
-Katja