Makuasioista ei voi kiistellä - Kannattaisiko kuitenkin?

Kuva: Pixabay

Alkuviikosta tuli siivoiltua vanhoja lehtiä ja papereita. Osa lensi roskiin, osan otin tarkempaan syyniin. Jostain syystä olin ne päättänyt säästää ja otinkin itselle projektiksi käydä ne ajatuksella läpi. Suurin osa liittyi ylläri ylläri ravitsemukseen, osa liikuntaan ja osa yleiseen hyvinvointiin. Ensimmäinen säästetty artikkeli piti sisällään tutkittua tietoa makuasioista.

Olen itse aikalailla kaikkiruokainen, vähintään kokeilunhaluinen. Mutta en minäkään kaikesta pidä ja paljon on makumieltymykset myöskin iän myötä muuttuneet. Esimerkiksi raaka sipuli, olut, viini, oliivit ja sinihomejuusto eivät maistuneet alta parikymppisenä, mutta nykyään suhtaudun niihin nautintoaineina. Kahvia ja teetäkin opin juomaan vasta opiskeluaikana. Kasviksia ja hedelmiä olen syönyt sen sijaan lapsesta asti mielelläni, tai ainakin sietänyt niitä ruoissa. Tiedän, että näin ei kaikilla ole, joten olen erityisen kiitollinen makumieltymyksistäni, jotka ohjaavat ruokavaliota kuin itsestään monipuolisuuteen. 

Potilastyössä erilaiset makuasiat ovat paljon esillä. Varsinkin keskustellessa kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä kalan syömisestä. Perustomaatti, kurkku ja salaatti sekä raaka porkkana menevät yleensä alas, mutta vihreämmälle linjalle siirryttäessä ilmeet yleensä muuttuvat epävarmoiksi, jopa inhoa ilmaisten. Vaikka parsakaalta ja paprikaa kuinka hehkutetaan superterveellisinä kasviksina, ei se poista sitä faktaa, että kaikkien suihin ne eivät vain sovi. Eivät smoothiessa, wokeissa tai dipattuinakaan. 

Meillä ihmisillä on synnynnäisesti mieltymys makeaan ja taipumus välttää happamia ja karvaita makuja. Ei ole siis "herkkuperseilyä" tykätä sokerisista tuotteista ja toisaalta ei ihmekään, että juuri kasvisten ja hedelmien kanssa saatetaan joutua umpikujaan. Juuri happamia ja karvaita makujahan ne ovat pullollaan.  Jos syömisessä perusasiat muuten sujuvat, on tähän asti aika hyvin kuitenkin kaikille löydetty se oma valikoima maistuvia hedelmiä ja kasviksia, millä pärjätään. Mutta on hyvä tiedostaa, että omaa makuaistia voi myös treenata. Nimittäin vähintään karvauden sietämisestä on hyötyä, sillä terveyttä edistävät fenoliset yhdisteet, joita vaikkapa marjat ja kasvikset sisältävät, ovat karvaita. Omat makumieltymykset saattavat siis johdattaa yksipuoliseen ruokavalioon, joten ihan pelkästään makuasioihin ei kannata luottaa.

Yksin tai asiantuntijoiden ohjauksessa voi omia aistimuksiaan oppia tiedostamaan ja käyttämään. Lapsille vastaavaa tehdään SAPERE-menetelmän nimissä eli tutustutaan eri makuihin ja tutkitaan erilaisin harjottein ruokien rakennetta, väriä, muotoa, kokoa, hajua ja ääntä. Makuhan itse asiassa on yhdistelmä erilaisia aisteja. Jonkin maistuminen pahalta voi siis tarkemmin tarkasteltuna liittyäkin sen tuntumiseen suussa oudolta. On myös eri asia syödä porkkanaa raakana, kypsänä tai ylikypsänä. Porkkanan rakenne ja makeus muuttuvat huomattavasti erilaisiksi kypsymisen myötä. 

Saperea voivat toki aikuisetkin hyödyntää tai sitä voi tehdä yhdessä lasten kanssa (kts. esim.täältä)  Myös tietoista syömistä, siis ruokien aistimista syömistilanteessa juuri edellä mainittujen rakenne-, lämpötila- ja ulkonäköominaisuuksien perusteella, voi kokeilla kotona ilman erityisempiä etukäteisvalmisteluja. Tarvitaan vain pala ruokaa ja hetki rauhaa. Nälkäisenä ei tietoista syömistä kannata ensimmäistä kertaa tehdä, mutta idean hiffaamisen jälkeen ruoasta voi oppia saamaan enemmän irti missä ja milloin vain. Varmasti tunnetuin tietoisen syömisen harjoite on suklaan syöminen (harjoite löytyy esim. täältä). 

Mitä positiivisempi syömiskokemus, sitä todennäköisemmin uusista ruoista nauttii jatkossakin.  Jotta homma ei menisi liian "helpoksi" heitän kehiin myös tutkimastani artikkelista poimimani linkin moniaistiseen kokkikirjaan " 5D Cookbook". Ideana on siis yhdistää musiikki ruokaan eli harjoituttaa useaa aistia yhtäaikaa. Netistä ladattava kirja syntyi eräästä etelä-pohjanmaalaisesta KUMURU-hankkeesta, jossa yhdistettiin kulttuuria, musiikkia ja ruokaa uudenlaisiksi elämyksiksi. Kirjan löydät täältä. Kirja sisältää erilaisia reseptejä ja niihin yhdistettyjä musiikkikappaleita sekä asiantuntijatekstejä aiheesta. 

Eli ruoalla voidaan hifistellä näinkin eikä tarvitse ostaa kalliita merien ja ilmojen yli kulkeneita purnukoita ja kapseleita oman hyvinvoinnin tueksi. Nimittäin ajattelen vahvasti sillä, miten syömme, olevan erittäin paljon merkitystä sille, miten voimme henkisesti ja fyysisesti. Ja tuleehän tässä aistikokkailussa sosiaalisuuskin hyvin hoidettua ;)

Onko joku jo kokeillut 5D-kokkikirjaa? Millaisia kokemuksia on ruoan ja musiikin yhdistämisellä?

-Katja

Lähdeartikkeli: Se on makuasia! me-lehti, 03/15

Kommentoi