Missä kohtaa syömisestä tuli niin vaikeaa? 4 varmaa tapaa sotkea oma syöminen.

Kuva: Pixabay

Missä kohtaa syömisestä tuli vaikeaa? Tähän kysymykseen tulisi varmasti vähän erilaisia vastauksia riippuen ihmisestä, mutta veikkaampa, että yksi yhteinen piirre vastauksissa olisi. Nimittäin laihduttaminen.

Ja sitä varhaisemmin suhde syömiseen häiriintyy, mitä varhaisemmin syömiseen puututaan erilaisin rajoittein, palkkioin ja rangaistuksin. Jos olet ala- tai yläkoulusta alkaen kokenut olevasi vääränlainen ja innostunut korjaamaan asiaa laihdutus- tai kuntokuurin avulla käsittelemättä lainkaan tunnetasolla pääsi sisällä olevia ajatuksia ja tunteita,  olet riskissä potea huonoa omatuntoa jatkossa syömisistäsi ja korjata huonoa omatuntoa uusilla kuureilla.  Jos painosi on noussut opiskeluaikoina ja olet päättänyt jämerästi puuttua asiaan pikadieetillä, tulet todennäköisesti saamaan kilosi takaisin korkojen kera ja pyrkimään jatkossakin samankaltaisiin yrityksiin, toimivathan ne hetkellisesti. 

Yllättävän moni minun tapaamistani asiakkaista ja potilaista yhdistää häiriintyneen suhteen syömiseen jo lapsuuteen. Parikymppisenä ja alle tehdyt viattomat kokeilut eivät ole jääneet ainoiksi ja kun todellinen hyvän syömisen oppiminen on jäänyt naistenlehtien tasolle, aaltoillaan tulevat vuodet milloin trendidieettien, milloin minkä vain-dieettien parissa, välillä toki taukoa pitäen. Huono omatunto, syyllisyys ja tyytymättömyys sen sijaan eivät ole tauolla. Joillakin syömistä on lapsuudessa rajoitettu syystä tai toisesta ja kielletyt hedelmät horjuttavat syömisen hallintaa sitten, kun vihdoin saa itse päättää omista suupaloista. 

Luonnollisimmillaan syömisen säätely on pienillä lapsilla. He syövät, kun on nälkä ja lopettavat, kun vatsa on täynnä. Sitten astuu kuvioihin julma maailma ja alkaa syömisen ulkokohtainen säätely kellonaikoineen, pitäisi- ja ei pitäisi-ruokineen, pakottamisineen, rajoittamisineen jne. Syömisestä tulee pahimmillaan pakkopullaa tai erittäin latautunutta. Hienovarainen nälän ja kylläisyyden säätely menee epäkuntoon ja mieli alkaa ohjaamaan ajatuksineen, tunteineen ja uskomuksineen tätä päivittäistä toimintoa. Jos soppaan heitetään vielä yksilökohtaiset erot säädellä omia ajatuksia ja tunteita ja tavat reagoida ympäristön ruokavihjeisiin, saatetaan olla todella ulapalla. Ja tätä palettia sitten aikusiällä ratkotaan, kun on huolta ja murhetta tyypillisimmillään painosta tai erilaisista sairauksista.

On neljä varmaa tapaa sotkea oma syömisen säätely. Jos siis haluat normalisoida suhdettasi syömiseen, niin unohda seuraavat:

1.Älä syö nälkäsi mukaan, älä syö itseäsi kylläiseksi. Päätä itse, milloin kehosi tarvitsee tai ei tarvitse ruokaa.  Esimerkiksi juo aamulla vain kuppi kahvia tai lautasellinen puuroa kevytmarjakeitolla ja parilla ruokalusikallisella rasvatonta raejuustoa. Syö päivällä vain salaatti ja mene nälkäisenä kotiin. Älä syö kello kuuden jälkeen, koska eihän kehosi tarvitse ruokaa enää illalla, eihän?

2.Lähde mukaan kaalisoppadieetteihin, painonvartijoihin, viljanvälttämisiin ja herkkulakkoihin. Tulosta netistä grammantarkat ruokavalio-ohjeet, jotka ovat suunnattuja kaikille, mutteivät sinulle. Tee piiruntarkasti, kuten säännöissä sanotaan, äläkä ajattele itse, mitä olet tekemässä.

3.Älä missään tapauksessa herkuttele! Ota nollatoleranssi niin viikolla kuin viikonloppuna. Herkut ovat ihan yliarvostettuja hyvänmielen tuojia, ihan turhakkeita. Niistä tulee vain paha mieli. Ajattele päivittäin, mitä et saa syödä, niin varmistat sen, että varmasti himoat yli kaiken juuri niitä lakuja, suklaapatukoita, jäätelöpaketteja, leivostiskin tuoreita munkkeja kieli pitkällä kuola valuen.

4.Usko kaikki mitä naistenlehdissä ja vauva.fi-palstoilla sanotaan! Unohda ravitsemussuositukset ja käytä rahasi ruoan sijaan mieluummin viherpillereihin ja proteiinijauheisiin. Jätä kaikki vilja pois (koska turvotus), samalla pääset eroon vaarallisesta margariinistakin. Varo vaan koskemasta valmisruokiin, sillä kaikki pitää tehdä itse alusta pitäen, myös kasvattaa karja (koska prosessoitu ruoka).

Ja kas vain, lopputuloksena syömisesi tulee olemaan niin vaikeaa, ettet pysy enää itsekään perässä, mitä, miten ja miksi teet sitä, mitä teet. Lisäksi näillä kokeiluilla saattaa olla kallis hinta. Ohjeet ja vinkit kun syöpyvät mieleesi niin, että seuraavan kerran, kun nautit uunituoreesta vehnäsämpylästä Floralla ja kinkkusiivulla, muistat, mitä kaikkea haitallista siinä samalla tuleekaan syötyä ja ennen niin ah ihana hetki voi olla itsesyytöksillä väritetty. 

Paras tapa helpottaa syömisiä on tietysti ennaltaehkäisy, mutta jos maito on jo kaatunut maahan, niin onneksi kehomme ja mielemme ovat sen verran joustavat, että uusia tapoja suhtautua syömiseen ja oman kehon viestien kuuntelemiseen voi oppia myöhemmälläkin iällä. Kuitenkaan se ratkaisu ei ole uusi pikadieetti!

Joskus tehokas keino on hakeutua terapiaan, mutta on myös eräs toinen äärettömän hyvä tapa palauttaa arvostus itseä ja ruokaa kohtaan. Ja se on päättäväinen sämpylän syöminen kritisoivista äänistä huolimatta. Et ehkä huomaa vielä eroa ensimmäisen sämpylän kohdalla, mutta jo toinen ja kolmas ja tulevat muut eritoten vehnää, lihaa ja margariinia sisältävät ruoat ja juomat tulet nauttimaan puhtaamman omantunnon kera.

Kunhan pysyt jatkossakin erossa dieeteistä!

Kauniin syksyistä viikkoa toivottaen

-Katja