5 vinkkiä marraskuuhun

Viime kerralla Rovaniemellä käydessäni luin Lapin Kansasta jutun 30 piristävästä vinkistä väsyttävälle ja pimeälle marraskuulle.  Mielestäni idea oli loistava! Aloinkin miettimään, mitkä ovat omia niksejä tälle varmasti monen inhoamalle ajanjaksolle. Kokkolan marraskuun eduksi on tosin sanottava se, että pyöräilykelit ovat pysyneet hyvinä tähän asti. Pakkasta on ollut parhaimmillaan yli 10 astetta ja maa on hieman jäässä, mutta pelkäämääni loskan ja jäätymisen yhdistelmää ei ole onneksi ollut. Ei tosin luntakaan. Nyt kattoja ja nurmikoita peittää ohut lumiharso, joka on kyllä kaunis, mutta aika heikko valonlähde. Pimeä tulee jo iltapäivällä, joten onneksi aamut ja päivät ovat kuulaita.

  • Ihan ykkösvinkkini on säännöllinen unirytmi. Aamuisin on helpompi herätä ja illalla nukahtaa ajoissa, kun suuria heittoja arjen ja viikonlopun välillä ei ole. Tällä hetkellä herään arkisin 6.30-7.30 välillä, viikonloppuisin klo 8-9 välillä. Nukkumaan menen arkisin klo 22-23 välillä ja viikonloppuisin noin klo 23 aikoihin. Käytän herätyskelloa myös viikonloppuisin. Tämä omaan kokemukseeni perustuen. Olen havainnut vireystilani pysyvän tasaisena ja nukahtamisen erityisesti sunnuntai-iltaisin helpottuvan, kun nukkumisessa on rytmiä. 
  • Kovana kakkosena tulee säännöllinen syöminen ja riittävä syöminen. En tunnista itselläni kaamosherkuttelua tai muuta marraskuuhun liitettävää haastetta syömisessä, todennäköisimmin juuri syömistottumuksistani johtuen. Vuoden ympäri noudatan samaa rytmiä: aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Nyt arkirytmien koulupäivän mukaan vähän vaihdellen saattavat ateriat vaihtaa paikkaa. Esimerkiksi eilen söin aamupalan, lounaan, päivällisen, välipalan ja iltapalaksi vielä lämpimän ruoan. Ateriaväli on noin 3 tuntia. Joka kerta syön värikkäästi ja ns. kunnon ruokaa kylläisyyteen asti. Herkut ovat asia erikseen. Niitä nautin aterian päätteeksi, en nälkääni.
  • Tärkeänä kolmosena tulee päivittäin liikkuminen tai ulkoilu ylipäätään. Pelkästään sisällä oleminen tekee olon nuhjuiseksi ja siksi happihyppely esimerkiksi työ- tai kauppamatkojenmuodossa tekee hyvää. Pyrin liikkumaan noin 1 tunnin päivässä liikkumistapoja vaihdellen. Liikkumisella en tässä tarkoita treenaamista. Jollekin se voi toimia, itselleni puolestaan liikunta on ennen kaikkea kehon ja mielen huoltoa, en siis tavoittele erityistä kuntoa, vaan hyvää oloa. Liikkuminen ei myöskään ole minulle kuluttamista, vaan erillinen osa syömisestä. 
  • Sitten tarvitaan mukavaa seuraa ja läheisyyttä. Keskusteluita, halaamista, suukottelua, toisen ihmisen kanssa läsnäolemista. Näiden avulla kehossamme erittyy rentoutumiseen, kiintymyksen kokemiseen ja mielihyvään vaikuttavia hormoneja, joita tarvitsemme säännöllisesti. Uskon monelle alkoholin tai ruoan olevan näiden kokemusten korvikkeita. Ehkä kaamossyöminen on osittain ainakin ihmissuhteiden puuttumista? Pimeällä ja väsyneenä kun herkästi jää neljän seinän sisälle sohvalle makaamaan. Huomaan itsekin nauttivani sisällä olemisesta enemmän töiden jälkeen. Onneksi päivällä tulee nautittua työkavereiden ja oppilaiden seurasta ja kotona odottaa sitten mies, joka tykkää halailla <3
  • Ja lopuksi on syytä malttaa rauhoittua loppuvuotta kohti. Karhut nukkuvat talviunia, ehkä ihmisenkin on syytä juuri tähän aikaan vuodesta hidastaa tahtia, olla itselleen armollisempi ja palautua hektisen alkuvuoden, kesän ja alkusyksyn jälkeen ennen uuden vuoden ja valoisamman ajanjakson alkua? Armollisuus ei toki tarkoita kaiken jättämistä sikseen, vaan pikemminkin priorisointia. Pakolliset jutut hoidetaan, mutta turhia projekteja vähentäen. Tiedän, ettei se aina ole mahdollista esimerkiksi työstä tai perhetilanteesta riippuen. Kuka muka sanoi, että vasta joulupöydässä saa istahtaa ajan kanssa alas?

DSC_0098.jpg

Näin minä ajattelin selviytyä marraskuusta. Itseäni edelleen hoitaen, perustarpeista huolehtien ja loppuvuoteen rauhoittuen. Eilen hain jouluvaloja kotia piristämään. Kuulemma kirkasvalosta voi olla apua kaamoksesta kärsiville. Luodaan itse valoa sinne, mistä sitä puuttuu, eikö? 🙂

-Katja

 

Hyvinvointi Mieli Terveys Ajattelin tänään

Kolme asiaa minusta

huurteinen lehti.jpg

huurteisiakehtiä.jpg

lehtimaassa.jpg

lehtiämaassa.jpg

luntakannolla.jpg

sulkamaassa.jpg

suntinjäällä.jpg

Tykkään itse seurata blogeja, joiden kirjoittajasta tiedän jotakin henkilökohtaisempaa.

Blogeissa kiertää tällä hetkellä haaste, jossa kerrotaan asioita itsestä ja koska olen isolle osalle tuntematon, päätin haasteen muodossa kertoa itsestäni 🙂

3 asiaa, joista pidän

– Aamukahvin nauttiminen rauhassa yksin elokuvaa tai sarjaa tabletilta katsellen

– Talvi. Se on minun sielumaisemani. Odotan kovasti ensilumia tänne Kokkolaan. Pakkanen tuli, mutta lumi puuttuu vielä.

– Säännöllinen rytmi päivässä. Koskee niin nukkumista, syömistä, ulkoilua tai muuta liikkumista, kodinhoitoa ja opiskelua. En kuitenkaan tykkää liian tarkoista aikatauluista. Haluan pystyä itse vaikuttaa tekemisiini edes jonkin verran. Tietty määrä joustavuutta ja pakollisuutta on hyvä kombo.

 

3 asiaa, joista en pidä

– Ihan ehdottomasti imurointi! Inhoan sitä vekotusta ja ääntä. Tykkään kuitenkin siisteydestä, joten keittiötä varten olen hankkinut kätevän varsi-imurin. Imuroinnin hyödyt ilman haittoja ja helposti 😀

– Kynsien lakkaaminen. Pidän huolitelluista kynsistä, mutta itse lakkauspuuha on ärsyttävää. Ensinnäkin siistin jäljen aikaansaaminen ei aina onnistu ja  toisekseen kestää ikuisuus lakan kuivua niin , että johonkin kestää koskea. Sitten sitä kuitenkin vahingossa tulee osuttua puolikuivalla kynnellä johonkin ja koko homma on pilalla. Tämän vuoksi minulla on tällä hetkellä rakennekynnet. 

– Valvominen. Olen tosi huono kukkumaan myöhään. Yleensä olen väsynyt jo yhdeksän kymmenen aikaan. Nukkumassa yhteentoista mennessä, viikonloppuisin saattaa mennä puoli kahteentoista.  En myöskään tykkää olla pimeässä illalla ulkona. On varmaan selvää, etten juuri käy juhlimassa tai keikoilla :D? Kumpa niitä voisi tehdä jo iltakuuden aikaan…

 

3 asiaa, jotka tein viikonloppuna

– Kävin mieheni ja hänen siskontyttönsä kanssa Pietarsaaressa parhailla hampurilaisilla ja ranskiksilla Friends & Brgrsillä

– Osallistuin valokuvauskävelyyn. Ylläolevat kuvat ovat eilistä satoa.

– Sunnuntait on loistavia pyykkäys- ja ruoanlaittopäiviä, joten ensi viikon arkea helpottaakseni pyykkäsin ja  tein pari satsia ruokaa. Samalla leivoin kahvin kanssa nautittavaksi Tuulemantorttua, johon mieheni on heikkona.

 

3 asiaa, jotka osaan

– Ruoanlaitto ja leipominen. Pidän simppelistä ja nopeasta ruoanlaitosta ja tuunaaminen sujuu aikalailla itsestään. Kotoa opittua 🙂

– Kirjoittaminen. Ollut minulle luontevaa ala-asteelta asti. 

– Kuunteleminen. Erittäin tärkeä taito varsinkin edellisessä työssäni.

 

3 asiaa, joita en osaa

– Olen ihan käsi ompelukoneen käytössä. Ei vaan ole tehty mua varten. Ala-asteella valitsin teknisen työn ja seiskalla yritin tekstiilityön kurssilla oppia perusteet neulomisesta ja ompelemisesta, mutta ei vienyt mua mukanaan. Opin tekemään villasukat vasta päälle parikymppisenä Marttojen opissa. 

– Renkaan vaihto pyörään tai autoon. Seurannut olen kyllä useat kerrat, mutta…

–  Uida kunnolla. Vesi ei ole minulle luontainen elementti ja tekniikkakin on hyvin alustava, joten viihdyn uimahallissa lähinnä porealtaassa. Siis jos ylipäätään uimahalliin menen. Koiraa uiminen ehkä menee.

 

3 asiaa, jotka haluaisin oppia

– Valokuvaaminen. Minulla on kamera, mutta vierastan sen käyttöä. Yleensä turvaudun kännykällä kuvaamiseen. Mutta ehkä hiljalleen…

– Mukana kulkevan kalenterin käyttö. Tällä hetkellä asioita on ylhäällä keittiönpöydän muistilapulla, jääkaapin ovessa olevassa kalenterissa ja osittain A5-kokoisessa kalenterissa. Nyt opehommia tehdessä kalenteri (tai vihko) on hyvä olla mukana. Silti, sivuja on enemmän tyhjinä kuin täynnä. Luulisi, että olisi helpompaa kun asiat ovat yhdessä paikassa, mutta ilmeisesti ei?

– Asunnon remontoiminen. Haaveilen itse remontoidusta asunnosta. Olen maalannut itse edellisen asuntomme seiniä ja apuna tapetoinut, joten ihan käsi en ole. 

Ylipäätään suhtaudun asioihin, joita en osaa, asenteella ”no sitten opettelen”. Ja kun opin ymmärtämään jonkin jutun salat, alkaa asia tuntua heti paljon luontevammalta. Viimeisimmät oivallukset tulivat verokortin tekemisestä. Epämukavuusalueelle meneminen ei ole kivaa, mutta oivallukset ovat. 

 

3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä

– Jatkaa monisteen lukemista loppuun asti. Jostain syystä siivoaminen yms. alkavat kiinnostaa heti paljon enemmän, kun pitäisi istua alas koneen ääreen… Lienee aika yleinen ilmiö 😀

– Muut hoidettavat lukevat yleensä lapulla keittiönpöydällä. 

 

3 asiaa, joista stressaan

– Uudet työtehtävät opettajan sijaisena. Tiedän oppivani ne hiljalleen, mutta kyllähän ne vähän päänvaivaa tuovat. Onneksi opettaminen on kuitenkin kivaa.

– Opiskelutehtävät. Tähän mennessä olen hyvin selviytynyt, joten tiedän stressaamisen olevan turhaa, mutta kyllä ne silti oman aikansa ja vaivansa vievät.

– Välillä elämästä ylipäätään. Mitä on tehnyt ja mitä ei. Toisaalta uskon siihen, että jonkinlainen kohtalo johdattelee, ja että asiat tapahtuvat jostakin syystä, opettavat paremmaksi ihmiseksi. 

 

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan

– Hyvä elokuva. Nyt on menossa komediakausi.

– Jooga. Käyn tunneilla satunnaisesti (eli liian harvoin) ja joka kerta olo on ollut kuin uudestisyntyneellä, kevyt ja valoisa. 

– Lämpimän peiton alle kääriytyminen. Nukkumaanmeneminen on yksi päivän parhaimmista fiiliksistä.

 

3 asiaa, joista puhun usein

–  Riippuu milloin. Tällä hetkellä lumen toivomisesta, opiskeluista ja opettamisesta.

 

3 asiaa, jotka puen mielelläni päälleni

– Rennot kotivaatteet

– Mukavat farkut ja neuleen

– Istuvat ulkovaatteet, jotka pitävät tuulta ja vettä ja kerrospukeutumiseen sopivat. Koska pyöräilen ympäri vuoden, on erityisesti takille vaatimuksia: sen on oltava mukava hartioista, hihat ja selkä tarpeeksi pitkät, mutta muuten linjakas. 

 

3 asiaa, joita en pue päälleni

– Kutittavat villapaidat, vaikka olisivat kuinka kauniita.

– Epäkäytännölliset kengät. Arvostan kenkiä, jotka pysyvät kiireemmässäkin menossa mukana. Lisäksi niiden täytyy istua. Ecco on ollut tähän asti luotettavin kenkämerkki, melkein kaikki kengät istuvat ja kestävät.

– Tiukat vaatteet. Tunnen oloni epämukavaksi, jos vaate on liian tyköistuva. 

 

3 asiaa, jotka haluaisin hankkia

– Pesutorni. Pyykkääminen on kivaa, mutta lopputuloksen odottelu ja useat pienet koneelliset monta kertaa peräkkäin eivät.

– Iittalan Kastehelmi-sarjasta kahvitteluastioita.

– Uuden arki-astiaston. Harkinnassa on Iittalan musta, valkea tai harmaa Teema-sarja. 

 

3 asiaa, joista unelmoin

– Perheen perustaminen. Haaveilen kahdesta lapsesta. Koira voisi olla myös kiva.

– Uusi asunto, jossa iso keittiö ja kodinhoitohuone. Pyykkien kuivattaminen olohuoneessa tympii ajoittain. 

– Ulkomailla asuminen. Olen jo vuosia haaveilut Espanjaan muuttamisesta ainakin pariksi kuukaudeksi. Toistaiseksi Suomessa ollaan.

 

3 asiaa, joita pelkään

– Jonkun perheenjäsenen paha loukkaantuminen tai kuolema. 

– Pyörällä kaatumista. Olen kaatunut muutaman kerran liukkaalla ”kesärenkailla”, mutta mitään isompaa ei ole vielä sattunut. Onneksi. Talviajossa nastarenkaat ovat ehdottomat. 

– Niskojen jumiutumista. Se jännityspäänsärky ja kireät niskat ovat todella inhottavat. Säännöllisen hieronnan ja venyttelyn avulla onneksi kärsin harvemmin näistä vaivoista ja liikkumisen jälkeenkin palaudun paremmin niska-hartiaseudulta. Toki olen oppinut varomaan liikkeitä, jotka minulle (siis niskalleni) eivät sovi.

 

3 asiaa, joiden toivon tapahtuvan lähitulevaisuudessa

– Opiskelujen päättymisen. Vaikka opiskelu on ollut työn ohessa kivaa, odotan hetkeä, jolloin saan viimeisen oppimistehtävän palautettua. Tällä erää tavoitteena on tammikuu eli ei enää kovin pitkä aika. Todennäköisesti itseni tuntien otan aika pian uuden projektin työn alle. Kielien opiskelu on ollut mietinnässä, ehkä sujuvampi ruotsi tai espanjan kertaaminen.

– Pidempiaikainen työllistyminen. Tällä hetkellä töitä on tiedossa joulukuulle.

– Valituksi tuleminen opettajan pedagogisiin opintoihin, joihin haku on tammikuussa. Ja jos en pääse, niin no hätä. Voin aina hakea uudelleen seuraavana vuonna ja kerätä lisäpisteitä opiskelemalla tai töitä tekemällä.

 

Tämä haaste oli mielenkiintoinen sunnuntaipäivän ajankuluksi. Pitkä, mutta kiva tehdä ja miettiä. Nyt, hyvää sunnuntai-illan jatkoa kaikille, minä lähden saunomaan! Sekin on rentoutttavaa 🙂

 

-Katja

 

Suhteet Oma elämä Ajattelin tänään