Päivä epävireinen

Joinain päivinä ei vaan suju.

Tänään…

… aamu alkoi pieleen mennyllä kahvinkeitolla: tippalukossa oli jotakin häikkää ja puolet kahvista jäi suodatinpussiin. En ehtinyt keittää uutta kahvia, joten join, mitä kannussa oli (melko laimeaa puruvelliä). Kun aamu ei alakaan hyvällä kahvilla, niin päivälle voi ounastella kommelluksia.

… unohdin aamulla pyöränlampun ja sille olisi ollut tarvetta niin minulla kuin muutamalla muulla. Onneksi mitään ei sattunut.

… olin epävireessä koko työpäivän. Vähän sumussa, omissa maailmoissa, ja jouduin toden teolle keskittymään, että hommat hoituvat. Silti parannettavaa jäi. 

… tuli ne pelkäämäni loskakelit. Voin kertoa, että talvipyöräilijälle ne pahimmat ajat. Nastarenkaatkaan eivät pelasta sohjossa, kun rengas heittelehtii liukkaissa urissa. Se, jos mikä, kiristää pinnaa lisää.

… kiroilin iltapäivällä kuskia, joka ei pysähtynyt lähtiessäni ylittämään tietä, vaikka vastakkaiselta suunnalta tuleva auto oli pysähtynyt odottamaan. Eikä ole ensimmäinen kerta, kun autoja joutuu täällä varomaan paikoissa, joissa liikennesääntöjen mukaan pyöräilijällä tai jalankulkijalla on etuajoikeus. Tulisipa Viron malli Suomeenkin ja tien ylittäjiä kunnioitettaisiin.

… päivän pelasti vasta kupillinen puolison keittämää kahvia työpäivän jälkeen. Paluu lähtöpisteeseen ja uusi yritys siis. Onhan tätä päivää vielä muutama tunti jäljellä ja loppuillalle uumoilen parempaa tuuria :)

– Katja