Vietimme 10-vuotishääpäiväämme muutama vuosi takaperin Amalfi-rannikolla, pääosan kuukauden reissusta lusimme Positanon liepeillä. Siellä ruokailun kuin ruokailun päätteeksi tarjottiin limoncelloa. En ollut ennakkoon kovinkaan ihastunut tähän sitruunalikööriin, olimme kokeilleet limoncelloa ennen reissua jossain italiailaisessa ravintolassa ja minusta kun se ei maistunut sitruunalta vaan sitruunankuorelta. Positanolainen limoncello maistuikin yllättäen aivan erilaiselta, juuri sellaiselta sitruunaisen kirpeältä, vähän makealta mutta ei liian. Jääkylmänä, pienestä lasista. Oi oi!

Saimme ohjeen yhdestä suosikkipaikastamme mukaan (jokainen baari ja ravintola tekee tietenkin itse oman limoncellonsa) ja sitä sitten olen muutaman kerran tehnyt kotona. Hieman reseptiä on justeerattu, 100% alkoholia ei täältä Tukholmasta ihan löydy joka nurkan takaa… Siispä olen tuonut laivalta mukanani 60% Koskenkorvaa, se on melko mautonta. Tiukempia prosentteja voisi kuulemma saada Tallinnasta, täytyy katsoa jos ollaan joskus liikkeellä siellä päin autolla. Limoncellon alkoholi% on yleensä 30-32.

Minä kaadoin tiiviiseen astiaan litran 60% Koskenkorvaa ja kuorin ohuelti 10 isoa luomusitruunaa. Huom! Katso että mukaan ei tule yhtään valkoista osaa kuoren alta, muuten lopputulos on kitkerä. Kansi kiinni ja kuukaudeksi pimeään muhimaan.

Osa kaksi, alkoholi on imenyt itseensä öljyt, maun ja irrottanut värin kuorista. Lopputuloksena on terhakkaan kirkkaankeltainen, läpinäkyvä neste. Sitten keittämään sokeriliuosta. Keitä 1:1 suhteessa sokeria ja vettä sokerisiirapiksi ja anna jäähtyä (4 + 4 dl). Sitten teen itse poikkeuksen, tämä kuuluu meidän reseptiimme. Purista parin sitruunan mehu.

Siivilöi alkoholinesteestä sitruunankuoret pois ja lisää parin desin verran sitruunamehua ja neljä desiä sokerisiirappia. Maista! Tässä vaiheessa limoncello on n. 40% eli aika tanakkaa. Jos maku ja makeus ovat sinusta kohdallaan, lisää n. 3 dl vettä niin olet sopivassa 30-32% juomassa. Jos haluat lisää makua / makeutta, lisää sitruunamehua / sokerisiirappia. Maistele niin löydät parhaan tasapainon.

Kun tasapaino on löytynyt, kaiva esille kaikki pienet, kivat pullosi, joissa on tiivis korkki ja katso huolella, että ne ovat puhtaita. Limoncello kestää pitkään kunhan se on vain pullotettu puhtaaseen, tiiviiseen pulloon. Limoncello on perinteisesti kirkas juoma. Tämä tarkoittaa sitä, että koska olet lisännyt limoncelloon sitruunamehua, sinun pitää siivilöidä juoma pullottaessasi sen. Minä otin avuksi kahvinkeittimen suodatinosan ja yhden suodatinpussin, myös harsokankaan läpi siivilöiminen toimii hyvin ja saattaa itse asiassa olla helpompikin. Minä pullotin kuitenkin pullon kerrallaan, siksipä tuo suodatunpussisysteemi.

Lisäksi on sanottava, että vaikka limoncellon kuuluisi olla kirkasta niin tästäkin on eriäviä mielipiteitä. Olen tehnyt limoncelloa muutaman viime vuoden aikana useamman kerran ja antanut pulloja lahjaksi. Empiirisen tutkimuksen mukaan ne pullot, joissa on ollut mukana hedelmälihaa, ovat ollet maukkaampia ja suositumpia. Jätä siis vaikka yhteen pulloon heldelmälihan ja kokeile!

Jäähdytä ja nauti 🙂