Tag: elämä

Vappu, juhannus ja vastaavat päivät ovat suomalaisille mainio motiivi kiskaista korkki auki – edes korona ei voi tätä täysin estää. Kun itse on lukittautunut vapuksi kotiinsa välttääkseen kaikkia tunteenpurkauksia päättänyt viettää rauhallisen kotivapun, voi seuraavana aamuna tarkastella edellisillan riennoista ryömiviä kansalaisia ylemmyydentuntoisena ikkunasta sekä virkeänä aamukävelyllä. Tällaisessa pikkukaupungissa väkeä on toki varsin rajallisesti, mutta onneksi tarvittaessa […]

Tervetuloa maailmaan
Jonka mä itse rakensin
Astu sisään
Sulle portin avasin
Mä tarinaa kerron
Vaikka vielä sanoja löydä en
Kuuntele tarkkaan
Ymmärrät kaiken

Kolme miestä Saksassa keksi vaaleanpunaisen hanskan, jota voi käyttää poistaessa tamponia! Tämä käsine nimeltään (tietysti) ”Pinky” muuntuu pieneksi pussukaksi, jotta menstruoivat voivat hävittää tamponit  joutumatta katsomaan tai koskettamaan verta. Luoja paratkoon! Uskallan kyllä katsoa ja koskea omia genitaalejani ja osaan pestä käteni sen jälkeen. Jos ukkeleita kauhistuttaa pimperon kaivelu ilman kumihanskaa, kehotan heitä pysymään tuntuvan […]

Ihmiskontaktien kaipuu ja somen surullinen tyhjiö

Elämässä kauneinta on (kenties kaipauksen ohella) ihmettely. Koska  aina tiedä, miltä planeetalta olen tänne tipahtanut (oisko sieltä Venuksesta sitten?), niin monikin asia on aidosti ihmeellistä – hyvässä ja pahassa. Tänään pakkaskeleihin tarkoitetun toppatakin ja erityisen leudon ilman yhdistelmä ihmetytti ihanasti ; miten voikaan olla näin lämmintä ja mukavaa! Ihmisten käytös ihmetyttää valtavasti, ja verrattain usein […]

Olen silleen sentimentaalinen, että minua liikuttavat ihmisten pyrkimykset tehdä pyytetöntä hyvää. Eniten koskettaa se, kun joku on ääni sellaisille, joilla sitä ei ole.  Mannerin jalanjäljissä En ole vegaani, mutta voin silti vähän vilkaista. Nyt kun eläinten puolestapuhujan, upean runoilija Eeva-Liisa Mannerin syntymästä on 100 vuotta, ja Helsingin kaduilla laukkaa susi, jonka turvaan pääsyä olen toivonut […]

Misofonia saa ahdistumaan ruokapöydässä.

  Pupulandian Jennin julkaisi jo monia viikkoja sitten  postauksen Ei yhtään liikaa, ja teksti on pyörinyt siitä saakka mielessäni. Vaikka olemme joitakin yhteneviä arvoja lukuunottamatta suositun blogittaren kanssa persooniltamme varmasti kovin erilaisia, kirjoituksen  tunnelmat resonoivat minussa vahvasti. Millaista on olla, kun on aina vähän liikaa tai liian vähän? Millaista voisi olla, ellei aina sitä miettisi? […]

Oikeus omanlaiseen arkeen ja juhlaan!

Kun hoitaja aloittaa uhkaavalta kuulostavan MEKAANISEN PUHDISTUKSEN, taustalla soiva erilaisista kulttuurisen omimisen elementeistä koostuva kilkuttelu vaihtuu kuin taikaiskusta pahaenteisen kuuloiseen trip-hopiin.