Tag: mielenterveys

Perustuu tositapahtumiin. Oli synkkä ja myrskyinen syyspäivä. Minä vanha noita-akka piika istuin kahvihuoneen pöydässä huokailemassa ihmiselon ihmeellisyyttä ja vuorovaikutuksen vaikeutta tai mitä lie murheitani. Kollegani on pääsääntöisesti ymmärtäväinen yksin elämisen suhteen, mutta kovasti sitä mieltä, että pieni halailu tekisi hyvää ja lämmittäisi kitkerimmänkin eukon, eli jopa minun, syksyä. Täten hän päätti päivän piristykseksi hommata minulle […]

  Viime viikko oli minun mielen(terveyten)i mittapuulla melko tasainen,mutta tällä viikolla onkin sitten ketuttanut vähän joka asia. Onneksi alhaisimmat tuntonsa voi purkaa blogiin! Siispä..eniten ärsyttää kaikki, erityisesti kuitenkin mm. Kollega, joka kampesi itsensä kipeänä töihin. Erityisesti näin korona-aikana kuumeilu työpaikalla kuumeilu tuntui törkeältä ja välinpitämättömältä käytökseltä. Miksi et prkl jäänyt kotiin potemaan? Nyt vuotaa itselläkin […]

Mitä jos ensikohtaamisilla esittelisimmekin itsemme koko totuus edellä…?  Jos kertoisimme ensitapaamisella itsestämme täysin totuudenmukaisesti, silottelematta, poistamatta mitään, pyöristämättä kulmia tai nostamatta esiin vain erinomaisia piirteitämme, ystävystyisimmekö, rakastuisimmeko tai saisimmeko haluamamme työpaikan?  Kyseli Minnis mainiossa postauksessaan, jota mukaillen Suttastiina teki osaltaan ihanan rehellisen esittelyn itsestään. Näistä ihanista naisista inspiroituneena esittelen itseni raaka totuus edellä. Olen elänyt […]

”Masennus opetti nauttimaan elämästä” Koen pieniä ärsytyksen värähdyksiä, kun taas kerran joku julkkis kertoo kasvaneensa ihmisenä ja naisena ja hevosena ja puhjenneensa kukkaan ja vieläpä valaistuneensa vakavan sairauden, masennuksen tai muun vttumaisen vastoinkäymisen seurauksena ja ansiosta. On tietysti mahtavaa, jos hankaluuksista selviää ”voittajana” ja vielä bonuksena tulee jotenkin paremmaksi ihmiseksikin, mutta haastan ajatuksen siitä, että […]

Älä sano kaunis Älä sano ruma Älä kerro mistä nautin Älä kerro mihin sulan Älä sano etten riitä Älä sano et mä riitän Ku sä et tiiä mitään siitä Miten itseni piirrän Mä oon vapaa (F) Mitä näet, kun katsot peiliin? Mitä toivoisit muiden näkevän, kun he katsovat sinua? Parikymppisenä en kyennyt kunnolla katsoa kuvajaistani. […]

Päivät valuvat, vanuvat ja venyvät niin ettei niistä saa otetta, ajantaju katoaa. Nappasin blogipioneeri Iidalta kivan kyselyn, jonka avulla voin yrittää muistella lähimenneisyyttä. ♠ Eli, milloin viimeksi… Nukuit päiväunet – Viime viikonloppuna. Tai oikeastaan jatkoin yöunia pienen valveillaolotauon jälkeen ja torkuin sitten yhteentoista kuin pahainen teini. Ai mikä univelka? Nauroit kyyneleet silmissä – Kun kävin […]

♣ ”Syksy saa, minä en.” ”Järki lähti muuttolintujen matkaan!” Syksyn saapumisen huomaa paitsi koleasta tuulesta, myös alakuloisista ja -tyylisistä viesteistä tuttavilta. Siinä missä kesä oli paahtavan kuuma, syksy saapui aikaisin ja on huitaissut kostealla kourallaan kaikki kukat kumoon. Aamuisin sataa vaakasuoraan, mutta iltapäivällä vastassa saattaa olla tyystin toinen keli. Äkillinen matalapaine vetää mielenkin matalaksi ja […]

  If you don´t sacrifice for what you want.. What you want becomes the sacrifice. Viime aikoina monia on tuntunut houkuttavan jonkinlainen elämän yksinkertaistaminen, ehkä pakon (pandemia) sanelemana tai muuten vain ilmassa olevan itsetutkiskelun eetoksen siivittämänä. Täytyy siivota kaapit,biohakkeroida ateriat, tyhjentää mieli ja suunnata metsään – ei huono trendi ollenkaan! Onneksi olen itsessäni jo verrattain […]

Kannattaa katsoa: Too close – Ihon alla (YLE Areena) Superkuumottava minisarja, jossa karismaattinen psykiatri (Emily Watson) ja perhesurmaa yrittänyt nainen (Denise Gough) löytävät yhteistyön aikana toisistaan yllättäviä yhtäläisyyksiä. Minusta on mahtavaa, että viihdeteollisuudessa on havahduttu vihdoin antamaan hyviä päärooleja keski-ikäisille naisille. Tämänkin sarjan muikkelit ovat upeita ja vangitsevia! Sarja pureutuu mielenterveyden, vanhemmuuden, parisuhteen sekä rikoksen […]

Mietin usein, ovatko kansalaisten käytöstavat löyhentyneet vai minun piponi kiristynyt entisestään? Ehkä molempia, mutta tuntuu että monen ihmisen sensitiivisyys on kadonnut somen syövereihin tai minne lie, ja tilannetaju loistaa poissaolollaan. Hölmöt vitsit ovat sallittuja ja ihan suloisiakin, mutta ihan kaikkia musertavia möläytyksiä ja tahdittomia töppäyksiä ei voi kuitata sanomalla ”Vitsi vitsi”. Läheiseni kuoli hiljattain. Olen […]