KUN MAAILMA UUVUTTAA – SOPISIKO YKSINKERTAISTAMINEN SINULLE?

Olemme eläneet pitkään maailmassa, jossa kaiken on oltava enemmän.

Tuo enemmän palvelee tiettyä osaa ihmisistä – suurimmaksi osaksi niitä, jotka tuolla enemmällä pääsee rahoiksi tai joille rahalla saatavat asiat ovat lähes itsestään selvyyksiä. Tätä se ei meille monelle ole, mutta jäämme kiinni yrittämiseen, että pääsisimme tuonne samalle tasolle, sillä tuo taso on kaikille yhteiseksi määritetty. Eikä siinä tasossa itsessään sinällään mitään vikaakaan ole, niin kauan kuin pää pysyy mukana ja tietää sitä oikeasti tahtovansa.

On silti tärkeää kysyä: sopiiko enemmän automaattisesti kaikille? Mitä jos saman voisi saavuttaa – mutta eri keinoilla?

Pitkälti elämän tyytymättömyys johtuu siitä, ettei mihinkään osata olla tyytyväisiä, ettei mikään riitä. Onko vastaus siihen se, että tuota tyytyväisyyttä ja riittävyyttä etsitään enemmästä, lisäämällä, uudella ostettavalla?

Toinen vaihtoehto taas on etsiä sitä vähemmästä. Mikä riittää? Mikä on tarpeeksi? Voisiko tarpeeksi ollakin ihan vain tämä?

Jolloin tuosta imusta vapautuminen on järin keventävää. Ettei mitään tarvitsekaan ajaa takaa, että sitä onkin ihan tässä näin vain.

Vähemmän hidastaa elämää ja auttaa keskittymään olennaiseen, kun vastaavasti enemmän johdattaa helposti harhapolulle. Silloin on hankalaa ymmärtää ja nähdä mikä on aidosti elämässä tärkeää. Toki ne eivät sulje toisiaan pois, mutta enemmän helposti unohtaa ne elämän perimmäiset ja yksinkertaiset asiat. Syyt joiksi olemme olemassa. Ilman niitä elämä on hyvin ulkoista olemista, joka sulkee ja vie tilaa siltä sisäiseltä.

Tuossa imussa siis helposti sivuuttaa omat voimavaransa, itsensä ja elämänsä itsestään lähtöisin. Ettei oikeasti tarvitsekaan olla jotakin, tarvitsekaan olla kiire johonkin,

vaan tarvitsee vain olla.

Kyse on aika pohjimmiltaan yhteyden löytämisestä itseensä.

Ja juuri se, ettei tuota yhteyttä ole, tekee elämästä uuvuttavaa.

Se että yrittää olla kaikkea muuta, muttei itseään, mitä itse jaksaa kantaa.

Viimeksi:

KOLME KAUNISTA – KEVEYS, YSTÄVÄT, REISSU

Lue myös:

MIKSI VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN?

MIKSI VALITSEN YKSINKERTAISTAMISEN – YHÄ UUDELLEEN?

HALUAISITKO HIDASTAA – MUTTA MISTÄ OLET VALMIS LUOPUMAAN?

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli

HYVÄN ELÄMÄN FILOSOFIAA

Onnellisuuden ja hyvän elämän tavoittelu ei ole mikään uusi juttu.

Toki näyttämön lavasteet ovat muuttuneet, mutta sama tarve ihmisellä on edelleen. Nyt siitä on tullut vain suuremmissa määrin kaupallista ja ostettavaa – ehkä – sillä mistäpä minä tiedän, onko antiikin kaduillakin laahustellut kauppiaita myyden omia onnellisuus opuksiaan. Joka tapauksessa ihmismielen huomioiden on vähän ristiriitaista nykyajan ajatus siitä, ettei hyvää elämää saisi tai kannattaisi tavoitella. Toki sen ei kuulu olla stressiä, suorituksia ja ostettavaa, vaan ehkä enempi sitä sisäänpäin kääntymistä. Ja jos sille on oikeasti tarvetta, on siihen myös olemassa välineitä.

Jo Aristoteles sanoi aikoinaan

Onnellisuus on jokaisen ihmisolennon kaikkein korkein halun kohde ja päämäärä.

Ehkä sitä elämän filosofiaa voikin siis lähteä etsimään sieltä, mitä on opetettu jo ennen kaikkea tätä hysteriaa?

Hyvän elämän opas – elämäntaidon helmiä eri puolilta maailmaa on kirja, joka esittää kuutta erilaista elämäntaidonfilosofiaa, höystettynä filosofian kerronnan ja lyhyiden elämänohjeiden lisäksi mielenkiintoisilla tarinoilla ja kohtaamisilla eri puolilta maailmaa.

Ja vaikka nämä filosofiat ja uskonnot ovat eri aikakausilta ja eri puolilta planeettaa, ei ne juurikaan paljoa eroa toisistaan. Ne sisältävät ajatuksia hyveistä kuten kohtuullisuudesta, oikeudenmukaisuudesta, viisaudesta, rohkeudesta ja nöyryydestä. Palataanpa siis sinne kaiken juureen:

eikö ihminen olekin loppujen lopuksi melko yksinkertainen otus?

Otus josta olemme melko hyvin päässeet vieraantumaan.

Viimeksi:

ONKO OLEMASSA MINUUTTA ILMENTÄVIÄ TAVAROITA – VAI VAIN RIITTÄVYYTTÄ?

Lue myös:

EDELLEEN TAVAROITA METSÄSTELLEN – KEHITTYYKÖ IHMINEN SITTENKÄÄN?

EHKÄ ELÄMÄ SAAKIN OLLA VÄHÄN SEKAVAA

MIKÄ ON ELÄMÄN TARKOITUS?

Hyvinvointi Mieli