VOISPA TÄSTÄ SIRKUKSESTA POISTUA

Mä aina välillä ahdistun maailmasta.

Silloin haluaisin vain jättää kaiken tämän sekasorron taakseni. Kaikki ne viat mitä tässä maailmassa on hullusti. Kaikki se vääryys. Kaikki ne ristiriidat.

Ole mutta älä ole.

Asia on näin mutta ei ole.

En halua nähdä niitä, monimutkaisuuksia. Ne pääsee ihon alle ja pään sisään. Sekoittaen sen,

mielen.

Välillä vaan yksinkertaisesti tuntuu, ettei jaksaisi mitään. Ei jaksaisi ajatella. Ei jaksaisi haluta jotakin.

Mitään.

Asuisi vain pienessä mökissä omassa rauhassa, ilman suurempia yhteyksiä ulkomaailmaan. Tai ainakin niin, että sen yhteyden voisi aina itse valita ja määrittää.

Tai rehellisesti, asuisi jollakin vuorella munkkina.

Kyllä mä usein silti rakastankin tätä maailmaa ihan yhtä lailla. Tai juurikin sellaisena, ettei ole liikaa kartalla oikein mistään, vain eläillen omassa kuplassaan ikkunasta maailman katsellen. Sulkien hetkeksi sen kiihtyvän limbon.

Ja niin, itseasiassa

kyllä siinäkin on ihan hyvä olla.

Kun vain aina muistaisi sulkea sen oven, jottei sirkus pääse kylään.

Miten se aina livahtaakin ohi, ihan huomaamatta?

Viimeksi:

NYT MÄKIN TEEN SITÄ – SIJOITAN

Lue myös:

IHAN LIIKAA KAIKKEA

MIKSI MAAILMA ON NIIN MONIMUTKAINEN?

MITÄ JOS VIETTÄISIT PÄIVÄN ILMAN AIKAA?

hyvinvointi mieli hyva-olo
Kommentit (3)
  1. Tuo on ihan totta, että se pihalla oleminen taitaa olla enemmän pelko kuin mitään todellista. En itse pysty muistamaan yhtään tilannetta, jossa olisin jäänyt ulkopuolelle jostakin oikeasti tärkeästä esim. siksi, etten ole mukana jokaisessa some-kanavassa. Kyllä ne isot uutiset kummasti tulevat tietoon muutakin kautta ja suurin osa ihmisistä osaa edelleen laittaa tekstarin tai jopa soittaa, jos on oikeasti tärkeää asiaa.

    Niin ja iso kiitos positiivisesta palautteesta! On tosi kiva kuulla, jos omista kirjoituksista on muille hyötyä tai iloa!

  2. Itse olen ajatellut asian niin, että on ihan OK elää omassa maailmassaan. Ei tarvitse lähteä mukaan kaikkeen, mikä on pinnalla juuri nyt. Ei tarvitse edes lukea uutisia ja koettaa pysyä kartalla jokaisesta ilmiöstä, jos niistä tulee paha olo enemmän kuin hyvä olo.

    Someltakin voi sulkea oven. Itse olen sulkenut oven monelta sellaiseltakin sosiaalisen median kanavalta, joissa ”kaikki” ovat mukana. Olen päättänyt, että voin hyvin olla niin sanotusti pihalla, jos vaihtoehto on se, että minun täytyy sietää jatkuvaa puhelimen piippausta milloin minkäkin turhanpäiväisen asian tulviessa sisään elämääni. Ei, kyllä minä pidän siinä välisssä padon estämässä sen tulvimisen!

    Tietysti tällaiset valinnat edellyttävät sitä, että sietää sitten tosiaan sen pihalla olemisen ja riskin siitä, että jää joistakin asioista ulkopuoliseksi. Ehkä on jotakin, missä olisi ollut kiva olla mukana mutta missä ei ollut mukana, koska ei tiennyt koko asiasta mitään. Ehkä on kontakteja, jotka jäävät kokonaan syntymättä, koska ei ole tavoitettavissa kaikkien modernien kanavien kautta. Ehkä osa niistä kontakteista olisi ollut hyviä ja tavoittelemisen arvoisia.

    Niin, ehkä. Mutta ainakin omasta puolestani voin sanoa, että elämäni on kokonaiskuvaa katsoen parempaa tällaisena. Kenties olen omassa kuplassani, mutta täällä on ihan hyvä olla.

    1. Jep, samaa mieltä! Mutta itsestä tosin ehkä jopa tuntuu, että vaikka on ”pihalla” sitä ei kuitenkaan lopulta edes kauheasti ole kun muuten on ”normaalissa” elämässä eli toisinsanoen käy vaikkapa keskustelua ihmisten kanssa – esimerkiksi viimeisimmät koronakäänteet saa varmasti tietää jonkun suusta tai ihan vain kaupungilla tallaillessa voi nähdä mikä on viimeisintä muotia. Tää toki ei oo yhtään samalla tavalla kuormittavaa, vaan aivan hyväkin juttu, mutta se on, että välillä sitä huomaa ajautuvansa takaisin sinne toisten kuplaan ja isoon maailmaan eli palaa esimerkiksi siihen jatkuvaan uutisvirran seuraamiseen – ja ikään kuin ihan huomaamatta. Nää on toisaalta ehkä sitten niitä rajan asettamis kysymyksiäkin. Muuten tähän liittyen, sun postaus itselleen luvan antamisesta ja itselleen rehellisenä olemisesta oli tosi hyvä tässä yhtenä päivänä! Sain siitä uusia oivalluksia ja ajatuksia elämään 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *