Erilainen tammikuulakko

PSX_20161230_204557.jpg

Tammikuu on perinteisesti erilaisten ryhtiliikkeiden ja lakkojen aikaa. Tyypillisesti uudenvuodenlupaukset liityvät terveyden kohentamiseen. Kuka viettää tipantonta ja kuka sokeritonta tammikuuta, kuka päättää alkaa lenkkeillä tai pudottaa muutaman ylimääräisen kilon. En ole yleensä harrastanut tämäntyyppisiä uudenvuodenlupauksia, mutta tällä kertaa päätin pitää tammikuulakon – nimittäin vaa’an käytöstä.

Vaakalakko ei ole minulle sinänsä uusia asia, vaan kokeilin sitä jo viime keväänä hyvin tuloksin. En oikeastaan edes muista, miksi aloin taas käymään vaa’alla, mutta toisaalta, eikös kaikkiin lakkoihin kuulu repsahtaminen jossain vaiheessa? Nyt aloitin vaakalakon jo joululoman alussa, ja aion pitää sen vähintään tammikuun viimeiseen päivään asti. Lakolleni on kaksi syytä:

1. Minulla on tärkeimpiäkin asioita mietittävänä juuri nyt elämässäni, kuin millä voimalla maapallo vetää puoleensa fyysistä massaani. Näihin lukeutuvat muun muassa gradun valmiiksi saaminen ja koulutustani vastaavan työpaikan löytäminen. Minulla on useamman kilon puskuri sekä normaalipainon ylä- että alarajaan, joten terveyden kannalta merkityksellisen painon muutoksen huomaisin varmasti ilman puntariakin. Siksi en koe, että muutaman sadan gramman vaihteluilla olisi niin isoa merkitystä, että viitsisin käyttää edes puolta minuuttia päivästäni asian tarkistamiseen.

2. Tämä on julkinen kannanotto jokatammikuisia ”terveys”tempauksia vastaan. Sana ”terveys” on lainausmerkeissä, koska harvalla tammikuutalakolla on todellista positiivista vaikutusta kenenkään terveyteen. Lakkoilu – merkityksessä fyysisistä nautinnoista kieltäytyminen – on osa postfeminististä länsimaista kulttuuria, jossa nuoruuden ja (tietynlaisen ulkoapäin määritellyn) kauneuden ihannointia tyrkytetään joka luukusta. Uudenvuodenlupaukset verhoillaan aidon hyvän olon ja itsensä kunnioittamisen kaapuun, vaikka kyse on kulttuurin meille saneleman ruumisprojektin toteuttamisesta. 

Meistä jokainen on kuitenkin paitsi vastuussa itsestään, osa kulttuuria. En kannusta sinänsä epäterveellisiin elämäntapoihin, vaan miettimään, mikä todella kohentaa omaa hyvinvointia ja mikä taas on ulkopuolisen paineen vaikutusta. Minun hyvinvointiani edesauttaa juuri nyt se, että vapautan ulkomuotoni pohtimiseen tai muokkaamiseen tarvittavat voimavarat elämäntilanteeni uudelleenjärjestelyyn. Samalla haluan muistuttaa – vaikka te fiksut lukijani sen varmasti tiedättekin jo – että elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin naistenlehtien detox-ohjeista ahdistuminen.

Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta Mieli

Treenivuosi 2016

PSX_20161229_135125.jpg

PSX_20161229_135251.jpg

Vuosi 2016 on ollut monen asian, mukaanlukien treenien, kannalta varsin erilainen kuin mikään aikaisempi. Vaikka vuotta on vielä pari (potentiaalista treeni)päivää jäljellä, tässä pieni katsaus tilastojen valossa siihen, mitä sitä onkaan tullut puuhailtua.

Vuonna 2016 kertyi yhteensä 284 treeniä eli 318 tuntia liikuntaa. Näistä suosituimmat lajini olivat:

Joogaa 79 kertaa kaikki joogalajit yhteenlaskettuna. Tämä on varmasti kaikkien aikojen ennätys, ja pitkälti sen ansiota, että keväällä Zagrebissa asuin joogasalin naapurissa. Syksyn ja talven aikana olen jatkanut joogailua Suomessa lähinnä kotona omin päin, mutta silti jooga pääsee tilastoissa koko vuoden ykköslajikseni.

Crossfitia 76 kertaa sekä Suomessa että Kroatiassa. Toiseksi suosituimpana lajinani pintansa pitänyt crossfit on jäänyt kuitenkin viime vuotta selvästi vähemmälle. Tämä johtuu ahkeran joogaamisen lisäksi siitä, että aloin harrastaa…

Lenkkeilyä 45 kertaa ja noin 330 km alkaen toukokuun puolivälistä. Juoksemisen aloittaminen on suurin muutos aikaisempiin vuosiin, jolloin en käynyt lenkillä käytännössä ollenkaan. Kilometritilasto on hieman epäluotettava, mutta siitä huolimatta olen aika varma, että olen juossut tänä vuonna enemmän kuin koko tähänastisen elämäni aikana. Lenkkeilyn syy ja seuraus ovat olleet elämäni ensimmäiset…

Kolme juoksutapahtumaa: Tunturikymppi, Vaarojen 14km ja Joensuu Night Run. En olisi varmaankaan edes aloittanut juoksemista, jollen olisi innostunut juoksutapahtumista ja nimenomaan polkujuoksusta. Nyt odotan jo kauhun ja innostuksen sekaisin tuntein ensi vuoden entistä suurempia haasteita. Joogan, crossfitin ja juoksun lisäksi top vitoseen mahtuu vielä…

Uintia 16 kertaa eli käytännössä uimaseuran harrasteryhmän syyslukukausi, sekä tietysti kaikki tilastoimaton Välimeressä polskiminen.

Punttitreenejä 16 kertaa sisältäen sekä ohjatut että omatoimiset painonnosto- ja muut voimailutreenit.

Lisäksi vuonna 2016 olen patikkaretkeillyt, purjehtinut, SUP-lautaillut ja -joogannut, purjelautaillut ja maantiepyöräillyt, noin muutamia mainitakseni. Monipuolinen ja liikunnantäyteinen vuosi on takana – toivottavasti vähintään yhtä hyvä ensi vuonna edessä!

PSX_20161229_135407.jpg

PSX_20161229_135756.jpg

PSX_20161229_140012.jpg

PSX_20161229_141455.jpg

PSX_20161229_143251.jpg

PSX_20161229_151911.jpg

PSX_20161229_140430.jpg

PSX_20161229_143507.jpg

PSX_20161229_143716.jpg

Kuva: Kari Kuninkaanniemi.

PSX_20161229_140604.jpg

PSX_20161229_141921.jpg

PSX_20161229_152243.jpg

 

Hyvinvointi Liikunta