Silloin kun puhuin viimeksi aarrekartasta ja omien unelmien toteuttamisesta, joku kysyi miten aarrekartta-ajettelu sopii miehen metsästykseen. ”Joku fiksu kun on joskus sanonut, että seurustelukumppanin löytää silloin, kun sitä vähiten etsii :D”.

Tavallaan tämä neuvo pitääkin mielestäni paikkansa. Sama pätee ihan kaikkeen muuhunkin, mitä halajamme. Silloin kun etsimme toista ihmistä tullaksemme onnellisemmaksi, on sen löytäminen melko kiven alla. Heti kun alamme viihtyä yksin ja tunnemme itsemme kokonaiseksi sellaisenaan, tapaamme sen unelmiemme kumppanin. Sattumaako?

Aarrekartta toimii siinä mielessä hiukan samalla tavalla. Katsellessamme kuvia siitä kaikesta, mitä elämäämme toivomme, huijaamme itseämme tuntemaan niitä samoja tunteita, mitä ajattelemme tuntevamme saavutettuamme unelmamme. Toisin sanoen tunnemme olomme hiukan kokonaisemmaksi, hiukan onnellisemmaksi ja sen takia vedämme puoleen lisää mukavia asioita.

Hauskintahan tässä on se, että kaikki tapahtuu alitajunnassamme. Ei meidän oikeastaan edes tarvitse tietää, miten se toimii. Kumppanin löytäminen, työpaikan saaminen tai muut haaveet toteutuvat samalla tavalla. Asiat vain tuntuvat loksahtelevan paikoilleen. Usein monet puhuvat sattumasta ja siitä miten kaikki onkaan ollut pienistä asioista kiinni. Itse en oikeastaan usko sattumaan. Uskon että teemme tietynlaisia valintoja päivittäin, pieniä ja näennäisesti todella merkityksettömiä valintoja, jotka tuuppivat meitä kokoajan siihen suuntaan mihin suuntaamme katseemme.

Jos maailma on meidän mielestä täysin mätä, huomaamme jatkuvasti kaikki mätäsimmät ja rumimmat puolet siitä. Silloin suuntaamme katseemme kaikkeen, mikä on pielessä ja kamalaa. Mitä suuremmalla todennäköisyydellä lisää mätiä juttuja (ja miehiä) tulee elämäämme. Voimme valita myös toisin ja huomata, että meillä on rajaton määrä mahdollisuuksia ja tarttua innostuneena kaikkeen, mitä tiellemme heitetään. Usein juuri niistä pienistä valinnoista saattaa syntyä isoja, elämän mullistavia tapahtumaketjuja.

Jos haluatte, jakakaa oma rakkaustarinanne kommenttiboksissa! Oliko se monien sattumien summa? Pienestä kiinni? Olen aika lälly ja rakastan lukea tuollaisia tarinoita!