Hah, sainpas kalasteltua huomionne iltapäivälehtityylisellä otsikoinnillani, ja nyt vieläpä käytän klikkiaikaanne hyväkseni mainostamalla teille festivaalia, jonka joukoissa seison. Katson kuitenkin olevani oikeutettu tällaiseen – onhan kyseessä ilmainen kulttuuritarjonta sekä tärkeä asia. Siispä vaikka useiden musiikkitapahtumien esiintyjäkaartissa onkin selkeä ja toisinaan jopa häiritsevän silmiinpistävä miesenemmistö, niin kyllähän niitä naisiakin buukataan. Ainakin meillä. Joten hyvät naiset, herrat ja […]

”Meidän Festivaali tänä vuonna on musiikin ja taiteen kautta tapahtuva jonkunasteinen feministinen kannanotto. Myöskin kannanotto siihen miten historiankirjoitus – tää nyt on klisee sanoa näin, mutta se on klisee siksi, että se on totta – se on miesten kirjoittamaa historiaa miehistä. Siksi meillä on intohimo tuoda Ainon osuutta suomalaisessa ja kansainvälisessä säveltaiteessa suomalaisen musiikin voittokulun […]

Ilahduin suuresti siitä, että vuonna 1990 syntyneen itävaltalaisen Anja Plaschgin sooloprojekti Soap & Skin on osoittanut jälleen elon merkkejä, tällä kertaa jonkinlaisen Lähi-itä-fiilistelyn kautta. Kuva: vienna.at Synkkä, mahtipontisuuden ja minimalismin rajapinnoilla kiikkuva elektroninen musiikki lainaa isosti taidemusiikin puolelta, ja seos kuorrutetaan lauluäänellä, joka tuo mieleen etenkin aksenttinsa puolesta Nicon. Meikäläisen ei siis edes tarvitse varmaan perustella mikä tässä […]

(Kuva: http://www.thewalktowork.com) Vanhasta kunnon Molokosta tunnettu upeaääninen laulajatar Róisín Murphy on palannut musiikkimaailman kartalle useamman vuoden hiljaiselon jälkeen. Tai no tiedä nyt sitten miten hiljaista elo on ollut viime vuosina, mutta ainakaan omiin korviini asti ei ole kantautunut tietoa mistään muusta kuin tästä: irlantilaisartistin kolmas sooloalbumi Hairless Toys ilmestyi aivan tovi sitten.  Upean ja vivaihteikkaan musiikin lisäksi laulajan olemuksessa on runsaasti viileyttä […]

”Klassinen musiikki, kuten taide yleensäkin, mielletään vapaan ajattelun kehdoksi, jossa ei pelätä rajojen rikkomista ja jossa ollaan aina kokeilemassa kaikkea uutta. Mutta helposti tällaisen yleisnäkymän alta löytyykin sitten vanhoja rakenteita ja mielikuvia, jotka ovat pysyneet muuttumattomina vuosisatoja.” Näin kertoo kapellimestari Satu Simola Ylen Kulttuuriuutisissa, otsikolla ”Naisen aivot eivät kapellimestarin ammattiin sovi” – naisia syrjitään edelleen klassisen […]

(Kuva: emilyhaines.com) On ensimmäisen artistinoston aika!  Ensimmäisenä vuoron saa Emily Haines, joka tunnetaan etenkin kanadalaisen synarock-yhtye Metricin keulahahmona, mutta myös Broken Social Scenen jäsenenä. Jos Metric ei ole vielä tuttu, suosittelen aloittamaan albumista Old World Underground, Where Are You Now?. Kuuntele ainakin seuraavat kappaleet: https://www.youtube.com/embed/BuNkVoI_mWM” width=”420″> Hainesin kynäilemien biisien teemat tuntuvat rakentuvan usein etenkin yhteiskunnallisten epäkohtien, ihmiselämän kipupisteiden kuin […]

Tämä on musiikkiblogi, jossa annetaan tilaa naisille. Ei siksi, että he ovat naisia, ja herättävät yhä joiltakin osin keskiaikaan jämähtäneessä musiikkikulttuurissamme kummastusta, vaan siksi, että tasa-arvo ei ole valmis musiikkimaailmassakaan. Aiheeseen pureutuva ja naisartisteja esittelevä blogi on ollut mielessäni jo vuosia ennen kuin Radio Helsingin Emma Kemppainen nosti esille kuuman perunan, tai Laura Honkasalo kysyi missä viipyy […]