Suosikkisarja just nyt: Netflixin koukuttava Young Royals

Suosikkisarja: Young Royals (Netflix)

Young Royals
Kuva: Young Royals / Netflix

Okei kuunnelkaa tätä: tunteellista teinidraamaa, luokkaeroja, kuninkaallisia (!), yleistä ruotsalaista loistavuutta, lahjakkaita nuoria näyttelijöitä ja sydäntä raastavaa rakkaustarinaa. Tietysti katsoin. Teinisarjat rocks, sitähän minä olen aina sanonut. Ja kun mukana on kuninkaallisia… count me in.

Netflixin ruotsalainen uutuussarja Young Royals on just mainio! Katsoin se yhdessä illassa. Siinä on vain kuusi jaksoa, joten ei vie ylettömästi aikaa kaikilta kesämeiningeiltä. Jos sellaisesta välittää. Tässä blogissahan ei sheimata, vaikka käyttäisi kaikki hiton hellepäivät Netflixin katsomiseen.

Eli Young Royalsista: Wilhelm (Edvin Ryding) on Ruotsin kuningashuoneen nuori teiniprinssi, joka joutuu skandaalin keskelle. Vanhemmat – kuningatar ja kuningas – päättävät lähettää angstailevan poikansa sisäoppilaitokseen. Koska luonnollisesti etuoikeutetut, vanhemmistaan erossa olevat siniveriset nuoret ovat hyvää ja vakaata seuraa tuossa tilanteessa. Mutta miten vaan. Seurauksena on tietysti draamaa ja rakkautta ja lisää teiniangstailua. Ja isoja valintoja velvollisuuden ja rakkauden välillä. Miten noista lähtökohdista voisikaan saada mitään muuta kuin täydellisen koukuttavaa draamaa?

Siis tietysti Young Royalsissa on stereotyyppistä teinisarjakamaa: itseään parempana pitävä kiusaava nirppanokka, joka heittelee ”sinuna minä varoisin, kenen kanssa vietän aikaani” -vuorosanoja. Me ja ne -asettelua, kaupungin väärältä puolelta lähtöisin olevia stipendioppilaita varakkaiden aatelisnuorten keskellä, normaalia rakkauskipuilua ja teinihuolia. Mutta on myös hyvin rakennettu rakkaustarina ja loistavia näyttelijäsuorituksia. Ja sanoinko jo, että kuninkaallisia!

Melkein paras asia koko sarjassa on se, että sen nuoret näyttelijät tuntuvat aidoilta teineiltä, ei miltään täydellisiltä teinikiiltokuvilta, joiden näyttelijät ovat oikeasti 25-vuotiaita. Pääosassa Edvin Ryding on esimerkiksi 18-vuotias, ja välittää hyvin teinin epävarmuutta ja kömpelöyttä. Normaaleja teinihuolia se kai on kuninkaallisellakin. Ja sitten vähän niitä ei niin normaaleja teinihuolia…

Mitään spoilaamatta sanottakoon, että haluan toisen kauden! Pieni monarkisti minussa fiilistelee aina kaikkea, mikä liittyy kuninkaallisiin. Olkoon sitten fiktiivisiin kuninkaallisiin. Sitä paitsi Pohjoismaiden kuningashuoneet best. Nuo Bernadottetkin (hyvä on, lähinnä Victoria ja Daniel) vaikuttavat niin leppoisilta, että heitä tuskin haittaa tulleensa fiktiivisessä Ruotsissa korvatuiksi prinssi Wilhelmillä ja kruununprinssi Erikillä.

Young Royals katsottavissa Netflixissä.

PS. Kun nyt pohjoismaalaisista sarjoista puhutaan, mainitaan islantilainen Katla. Myös Netflixin tuoreita tulokkaita. Aloitin sen joku tovi sitten ja… en tiedä, se on hyvin kiinnostava mysteereineen mutta en vain jaksaisi kahlata sen kaikkia kahdeksaa jaksoa saadakseni tietää mikä homma. Haluaisin vain tietää heti! Vaikuttaa siltä, että olen kovaa vauhtia päätymässä spoilaamaan sarjan. Toisaalta olen jo taistellut neljänteen jaksoon, joten ehkä vain taistelen loppuun. Ongelma on siinä, että koko sarjassa on melko ahdistava ja ankea sävy. Siinä ei periaatteessa ole tapahtunut mitään liian pelottavaa, mutta yliluonnollinen nordic noir meininki on silti vähän liikaa.

SEURAA BLOGIA:

Bloglovin // Instagram

LUE MYÖS:

Kulttuuri Leffat ja sarjat Suosittelen

Sarja, josta kaikki puhuvat: Netflixin Sex/Life

Suosikkiasia: …. 

Spoiler alert: kirjoitus sisältää viittauksia Netflixin Sex/Life-sarjan tapahtumiin.

Sex/Life, Netflix: Adam Demos, Sarah Shahi, Mike Vogel.
Kuva: Sex/Life / Netflix

Ilmeisesti koko maailma katsoi viikonloppuna Netflixin uutuusdraama Sex/Lifen. Pohjaan tämän empiirisen johtopäätökseni siihen, että sarja on Netflixin katsotuin vähän joka puolella, Suomessakin. Ja perjantaina sarja trendasi Twitterissä. Siis koko maailma selkeesti katsoi.

Pitihän se tsekata.

Ensin tärkein: vanha kaiffarini Jake hiton Taylor on yhdessä pääosassa! Crikey. Siis aussinäyttelijä Adam Demos. Jonka mahdollisesti ihan vähän teilasin tuossa tovi takaperin, kun kirjoitin Erään romanttisen komedian anatomiaa Falling Inn Love -rom comista. Saattaa olla, että kutsuin häntä ”viiden pennin Hemsworthiksi, joka ei ole kaikkein karismaattisin tapaus”.  Noh, olen nyt katsonut reilut viisi jaksoa Sex/Lifeä ja pysyn kannassani: Adam Demos ei ole kaikkein karismaattisin tapaus. Sex/Lifessa hän esittää rikasta levy-yhtiömoguli Bradia, joka on sarjan keskiössä olevan Billien (Sarah Shahi) ex-poikaystävä. Ja ilmeisesti jumalainen rakastaja, jota Billie ei kykene kahdeksan vuodenkaan jälkeen unohtamaan.

Meidän pitäisi uskoa, että Brad on niin uskomaton, unohtumaton ja seksikäs tyyppi, että hänellä on kahdeksan vuoden jälkeen ote Billiestä. Hmmm… tuollaisessa roolissa karisma on melko tärkeä juttu. Sori Jake Taylor!

Sex/Life on sellaista koukuttavaa roskaa, joka on niin huonoa, että se on jo viihdyttävää. Tai en tiedä onko se edes viihdyttävää… minä olisin ollut täysin valmis lopettamaan katsomisen jossain tokan jakson paikkeilla. Niin tai näin, mitään suurta ja ylevää Laatudraamaa ei kannata odottaa, paremminkin höttöistä ja huvittavaa draamasarjasaippuaa, jossa on about miljoona seksikohtausta ja hyyyyvin paljon alastomuutta.

Homman nimi on tämä: noin nelikymppinen (?) kahden lapsen äiti Billie alkaa haikailla entisen poikaystävänsä perään, kun ulkoapäin täydellinen lähiöelämä täydellisen aviomiehen Cooperin (Mike Vogel) ja kahden lapsen kanssa alkaa tylsistyttämään. ”Naisen villi seksihistoria ja nykyinen lapsiperhearki joutuvat törmäyskurssille, kun hänen fantasioissaan yhä pyörivä renttueksä palaa ryminällä hänen elämäänsä”, kertoi Neflix.

Periaatteessahan noista lähtökohdista voisi saada aikaan mielenkiintoista tarkkailua naiseudesta, seksuaalisuudesta ja lapsiperhearjen ja parisuhteen välillä tasapainottelusta, mutta Sex/Life ei kyllä sellaista tarjoa. Sen sijaan se tarjoaa loputtoman seksikohtausten sarjan ja Billien Carrie Bradshaw’lle vertoja vetäviä ”oivalluksia” ja sisäistä dialogia. Ja itseään toistavan kehän, joka menee suurin piirtein näin: Rakastan aviomiestäni! Brad kohteli minua huonosti! Mutta miksi en voi lakata ajattelemasta häntä? Seksikohtausflashback. Seksikohtaus. Seksikohtaus. Rakastan aviomiestäni! Mutta Brad! Miksi en voi lakata ajattelemasta häntä? Seksikohtaus. Seksikohtaus. Rakastan aviomiestäni! Brad!

https://www.youtube.com/watch?v=x580mowu5Gs

Tämän ei ole missään nimessä tarkoitus sheimata tai vihjailla, että sarjan seksipositiivisuus olisi huono juttu. Ei ole! Vannon, etten ole seksikohtauksia ja alastomuutta kammoksuva supersiveellinen kukkahattutäti. Jotenkin vain tuntui, että sarjassa oli nimensä mukaisesti hyvin paljon seksiä, mutta ei kovinkaan paljon elämää. Olisi kiinnostanut tietää enemmänkin Billien menneisyydestä ja motivaatioista – nyt ne jäivät kuumien seksikohtausten alle.

Ei seksikohtaukset tosin ole mikään suurin suosikkiasiani, myönnän sen. Se ei kuitenkaan liity siihen, että jotenkin vastustaisin niitä. En vastusta, mutta seksikohtaukset ovat niitä hetkiä, jolloin mun kohdalla sarjailluusio särkyy ja näen edessäni vain näyttelijöitä. Ja pohdin aina vain, että kuinkahan kiusallista seksikohtausten kuvaaminen on näyttelijöille, joita pyydetään milloin millekin mutkalle kameran edessä.

Vaikka otetaan tämä henkilökohtainen seksikohtausongelmani pois yhtälöstä, en minä silti pysty mitään ylistysvirttä Sex/Lifestä kirjoittamaan. Mutta päätetään silti positiiviseen. On Sex/Lifessä nimittäin hyvääkin. Se asettaa keskiöön naisen (ja vielä noin nelikymppisen naisen) halun, nautinnon ja seksuaalisuuden. Billien suostumus on vahvasti läsnä ja seksikohtauksia lähestytään naisen kautta. Sarjan taustalla onkin paljon naisia: Sex/Lifen inspiraationa on B.B. Eastonin teos 44 Chapters About 4 Men. Sarjan on luonut  Stacy Rukeyser, käsikirjoitustiimi on naisia täynnä ja kaikki kahdeksan jaksoa ovat naisen ohjaamia — Patricia Rozema, Jessika Borsiczky, Samira Radsi ja Sheree Folkson ovat kukin ohjanneet kaksi jaksoa. Ja pääosassa Sarah Shahi on paras osa koko sarjaa.

Sex/Life, kahdeksan jaksoa Netflixissä.

PS. Okei, en voinut lopettaa positiiviseen. Koska kaikkein tärkein mitä hittoa unohtui. Sarjan tapahtumat alkavat, kun aviomies Cooper lukee Billien keittiönpöydälle jättämästä tietokoneesta word-dokumentti (?) päiväkirjaa, johon tämä on vuodattanut muistojaan kuumista seksiseikkailuista Bradin kanssa. Hei Billie, etkö ole kuullut salasanoista? Ja mitä hittoa menet lukemaan vaimosi päiväkirjaa, Cooper!

PPS. Ilmeisesti Sarah Shahi ja Adam Demos seukkaavat oikeassa elämässä. Nyt tiedetään sekin.

LUE MYÖS:

SEURAA BLOGIA:

Instagram // Bloglovin

Kulttuuri Leffat ja sarjat