Tämä on jatkoa edelliseen postaukseen.

Manipulointiin viittavat:

1. Epäjohdonmukaisuudet:
Manipuloija saattaa sanoa yhtenä päivänä, että ”sinä olet kyllä kuvottava ihminen”. Seuraavana päivänä hän saattaa kieltää sanoneensa näin tai kääntää asian niin, että ei ainakaan tarkoittanut mitä sanoi. Uhri alkaa kyseenalaistaa itseään ja sitä, miten on tulkinnut tilannetta. Usein mollaamisen lomaan tulee myös hyviä hetkiä ja kehujakin, jolloin kohde helposti ajattelee, että eihän tässä mitään, että kaikki onkin ihan hyvin. 

2. Mollaaminen:
Manipuloija saattaa kertoa, että toinen olisi oikein hyvä ihminen, jos hänellä ei olisi näitä ja näitä ominaisuuksia. Usein manipuloija mollaa kohdetta myös vitsin varjolla.

3. Syyllistäminen:
Puoliso saattaa haukkua ja syyllistää kumppaniaan kyyneliin saakka esimerkiksi ennen vieraiden tuloa, mutta on vieraiden tullessa itse aurinkoinen ja hyväntuulinen. Jos syyllistetyllä on aiemmin tapahtuneen vuoksi vaikeuksia päästä juhlatunnelmaan, lyttääjä saattaa sanoa jälkikäteen, että tämä pilasi kaikkien illan tai tokaista jopa vieraiden kuullen, että tuo nyt on tuollainen hapannaama.

4. Anteeksipyytely:
On hyvin tyypillistä, että manipuloinnin kohde onkin se, joka pyytelee toistuvasti anteeksi kaikkea mahdollista, vaikka alunperin toinen on se, joka on käyttäytynyt huonosti. Kohde myös usein kokee, ettei ole tarpeeksi hyvä ja mikään mitä hän tekee ei riitä.

5. Heikkoihin kohtiin iskeminen:
Manipulointia strategianaan käyttävä puoliso käyttää manipuloinnin kohteen heikkoja kohtia, virheitä ja hänelle tärkeitä asioita lyömäaseina. Jos uhri on joskus menettänyt malttinsa, manipuloija palaa tilanteeseen aina uudestaan ja uudestaan ja koko tilanne saatetaan kääntää aivan joksikin muuksi.

6. Oikeuttaminen:
Manipuloija löytää aina oikeutuksen käytökselleen. Hän saattaa esimerkiksi sanoa, ettei hänen tarvitsisi raivota perheelleen, jos nämä vain toimisivat kuten hän haluaa. Vaikka puoliso ja lapset yrittäisivät parhaansa, he eivät kuitenkaan voi estää maltin menettämistä. Vähitellen puoliso ja lapset alkavat ajatella, että heissä itsessään on jotain vikaa.

7. Sisäinen hälytyskello:
Usein kohteen intuitio kertoo, että jokin on pielessä. Kanssakäyminen puolison kanssa saattaa esimerkiksi olla aina jännittynyttä, epämukavaa tai puoliso voi tuntua uhkaavalta.

8. Itsetunnon horjuttaminen:
Manipuloija leimaa usein kohteensa herkkänähkaiseksi, epäluuloiseksi, hulluksi tai liioittelevaksi ja vähättelee tämän kokemia tunteita. Hän saattaa tuoda näkemystään esiin myös ulkopuolisille.

9. Ailahtelevuus:
Manipuloijan käytös vaihtelee aurinkoisen ilopillerin ja räjähdysalttiin välillä. Hän saattaa syyttää käytöksestään kohdettaan: ”sinä teit minut taas vihaiseksi”. Ailahtelevuus hämmentää kohdetta.

10. Hämmentäminen:
Manipuloija hallitsee kohdettaan kyseenalaistamalla tätä ja tämän kokemuksia ja näyttäytyy itse uhrille järkevänä, jotta tämä luottaisi häneen.

11. Projisointi:
Manipuloija projisoi omia paheitaan uhriin. Eli jos manipuloija on itse pettäjä, huono rahankäyttäjä tai epärehellinen, hän syyttää kohdettaan juuri samasta ominaisuudesta. Kohde joutuu puolustautumaan.

12. Muiden mukaan vetäminen:
Manipuloija saattaa vetää mukaan omien sanojensa tueksi muita ihmisiä ja väittää heidänkin sanoneen, että kohde on typerä tai osaamaton, vaikka kukaan ulkopuolinen ei olisi niin sanonutkaan.

13. Vääntely:
Manipuloija vääntelee ja kääntelee kohteen sanomisia ja tekemisiä ja löytää niille uusia merkityksiä. Kohde voi huomata joutuvansa puolustautumaan jotain sellaista vastaan, jota hän ei edes ole sanonut tai tehnyt.

Voisiko manipuloinnin kohteeksi joutumisella ja OCD:hen sairastumisella olla yhteys?

 Manipulointi voi viedä voimat ja antaa tunteen siitä, ettei tilanteesta pääse pois. 

Lähde:
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000006028623.html

Koska jaan elämäni (epähuomiossa) sumuttavan eli kaasuvalottajan (gashlighting, gashlighter) kanssa, voin olla varma, etten ole milloinkaan riitatilanteissa oikeassa. Osaan jo valmiiksi ennakoida, että omat havaintoni ja kokemukseni tullaan mitätöimään, niitä vähätellään ja lopuksi väännetään ja käännetään ne minun tappiokseni. Olenkin tästä syystä lopettanut riitelemisen, koska edessä on aina umpikuja. Sen sijaan olen tarkka siitä, milloin minua yritetään sumuttaa. En myöskään ikinä palkitse sumuttamisyrityksiä provosoitumalla tai yritä korjata toisen näkemystä realistisemmaksi. Ylipäätään olen luopunut siitä, että minun pitäisi vaikuttaa kenenkään ajatuksiin, puhumattakaan siitä, että yrittäisin jotenkin hallita niitä.

Koska tieto rauhoittaa ja lohduttaa minua, lueskelin artikkeleita manipuloinnista. ”Jos manipulointia satunnaisesti omien tarkoitusperiensä saavuttamiseen käyttävällä on hyvä tahto itseään ja muita ihmisiä kohtaan, lievä manipulaatio ei ole tuhoisaa. Jos taas manipulaatiota käytetään valtapelin, kontrolloinnin tai peittelyn välineenä, se muuttuu myrkylliseksi. Yksi vaikuttava tekijä voi olla se, mihin ihmisen oma identiteetti perustuu. Jos se perustuu esimerkiksi siihen, että henkilön on oltava aina oikeassa, hän tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka ovat väärässä. Tällöin henkilö voi käyttää manipulointia keinona saadakseen tunteen siitä, että hän on oikeassa ja muut väärässä.” Tätä se meilläkin kotona on. Ei suoranaista väkivaltaa, vaan tarvetta olla oikeassa. Epäkypsää käytöstä, joka tukkii avoimen kommunikaation.

”Usein manipuloija ei halua nähdä itseään keskeneräisenä eikä halua kantaa vastuuta omasta käytöksestään. Tällöin hän saattaa manipuloimalla pyrkiä uskottelemaan, että toinen on enemmän syyllinen kuin hän itse. Aina manipuloija ei edes itse tiedosta toimintatapaansa.”Itsestä vaikuttaa, että enimmäkseen ei tiedosta; manipulaativinen käytös ei siis ole tietoista. Sen takia on vaikeaa – ellei melkein mahdotonta – saada toista vastuuseen siitä millään tavalla. Säästää omia hermoja, kun ei edes yritä.

”Terveellä ymmärryksellä varustettu ihminen tunnistaa oman käyttäytymisensä, jos se nostetaan esille. Epäkypsä manipuloija todennäköisesti vastaa, että ei hän toimi noin vaan kaikki johtuu tuosta toisesta.” Ei kannata suostua näihin manipulointileikkeihin, siksi ne on elintärkeää tunnistaa. Itsellä kokemus, kun ei osallistu niihin, ne vähenevät. Eikä tämä nyt joka päivästä onneksi ole, enemmän meillä on hyviä hetkiä kotona.

”Joskus toinen saattaa käyttää manipulointia hyökätä aina vain voimakkaammin ja kohde saattaa vetäytyä, alistua ja pyrkiä toimimaan niin, että toinen ei suuttuisi. Manipuloinnin kohteelle tilanne muuttuu ajan kanssa kuormittavaksi. Lievimmilläänkin tilanne alkaa syödä oma-arvontuntoa, itsetuntoa ja tervettä tietoisuutta siitä, mihin on syyllinen ja mihin ei. Omat rajat saattavat haaleta.”

0  0  0  0  0

Omasta mielestäni manipulointi on ongelmallisinta lapsuudessa. Näin aikuisena vaikeinta on ehkä sen tunnistaminen, niin taidokkaasti piilotettua se on. Sitten kun manipulointiyritykset huomaa, niitä on helpompi väistellä. Avoin keskustelu manipuloijan kanssa ei ole mahdollista, koska hän ei näe itseään kokonaisuutena, hän näkee vain osia itsestään.

Miksi nostan tämän aiheen esille, ei liity omiin haasteisiini parisuhteessa,vaan nimenomaan lapsuudessa tapahtuvaan manipulointiin. Siinä on minusta paljon yhteyksiä OCD:hen kätkeytyvään logiikkaan.Jatkuvan manipuloinnin kohteena oleva alkaa kyseenalaistamaan omat havaintonsa, sumuttaminen ikäänkuin sekoittaa sisäisen kompassin: omiin havaintoihin ja tunteisiin ei voi luottaa. Jos sumuttajana toimii epävakaa aikuinen, tulkinnat tilanteista vaihtelee. Tämä vaikeuttaa oikean ja väärän erottamista toisistaan, tietty johdonmukaisuus ja ennustettavuus jää puutteelliseksi.

Narsistisen manipulaation varjossa kasvaneella on myös usein kokemus, että kelpaa vain silloin, kun tuottaa toisille iloa tai on muulla tavalla hyödyllinen. Väsyneenä, keskeneräisenä ja kitisevänä ei ole huomion arvoinen, tai joutuu syyllistämisen, jopa häpäisyn kohteeksi. Näin saattaisi syntyä kammottava kiikkulauta nimeltään OCD (?)

Lähde:
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000008762932.html