Olen pitänyt tätä blogia muutaman vuoden yksin. Mutta ei sen tarvitse olla niin! Tämän kirjoittamiseen voi osallistua muutkin, joilla on OCD-oireita. En pidä omia ajatuksiani minkäänlaisina kiveen hakattuina totuuksina tai kaiken kattavina teorioina. Omat päätelmäni ovat usein turhan negatiivisia ja monesti jankutan samoista asioista – kehämäisesti pyörin hyrrää omien ongelmieni ympärillä.

Nämä kirjoitukset täällä ovat lähinnä omia pyrkimyksiäni ymmärtää, miksi minä reagoin ja käyttäydyn tietyllä tavalla, mikä minua motivoi, ja ennen kaikkea miten pysyisin dynaamisena kaiken tämän keskellä. Miten säilyttää mielekkyys elämässä vaikka pää moukaroi OCD-potaskaa ja aina välillä mielialani ruopii pohjamutia?

Hyviäkin hetkiä ja päiviä on paljon, mutta harvemmin jaan niitä tänne blogiin. Ehkä niitäkin voisi joskus tuoda esille? Luultavasti olen livenä huomattavasti hauskempi ja mukavampi ihminen, mitä näiden märehtimisien perusteella voisi uskoa.

Itseäni kiinnostaisi lukea postauksia erityisesti siitä, millaisia OCD-oireita lukijoilla on ja omia arvioita, mitä tekijät ovat johtaneet OCD:n puhkeamiseen. Myös mitä hoitoja on kokeillut, onko ollut apua? Millaisia arjen hallinnan apukeinoja on löytänyt? Mitkä asiat huonontavat vointia, mitkä taas hillitsevät oireilua? Onko jokin kirja ollut avuksi tai instatili, josta on ollut hyötyä? Mitä lääkkeitä on ollut kokeilussa, lääkitysten hyödyt ja haitat.

Perustin sähköpostitilin tätä varten:

vaara.halytys@meiliboxi.fi

Sana on vapaa!

Vielä jatkan harhaluulojen omahoito-ohjelman parissa:

Epäluuloisuus

Korostunut epäluuloisuus muita kohtaan on tavallinen oire. Tähän voi liittyä huolta siitä, että on muiden pahantahtoisuuden kohteena.

En osaa arvioida, olenko ainoa, jonka OCD-oireilun polttomoottorina toimii juuri nämä epäluuloisuuteen liittyvät harha-ajatukset, jotka itse tunnistan kyllä paranoiaksi, mutta kaikilla niillä on kuitenkin totuuspohja jossain menneisyydessäni. Vaikeaa kuvitella, että vauva syntyy tänne planeetalle ihmisten pahansuopaisuuteen liittyviä harhaluuloja mielessään, siinä mielessä nämä harhikset ovat lähes poikkeuksetta (epäterveen) ympäristön tuotteita.

• Voi tuntua siltä, että muilla on jotain pahoja ajatuksia, suunnitelmia tai aikomuksia itseä kohtaan
• Voi tuntua siltä, että joku seuraa tai tarkkailee
• Voi olla kokemus, että joku muu voi lukea tai kuulla omia ajatuksia
• Voi kokea olevansa aivan erityinen ja erinomainen (tai vaihtoehtoisesti kokee että PITÄISI olla aivan erityinen ja erinomainen, muuten on arvoton tai vaarallisella tavalla vääränlainen)

Omahoito-ohjelma jatkaa:
Onko sinulla muuttuneita, outoja tai eriskummallisia ajatuksia?
(Esimerkiksi harhaluuloisia OCD-keloja?)
Miten selität havaitsemasi kokemuksesi ja ajattelusi?

• Minusta vain tuntuu siltä, mutta kokemukset ja ajatukset eivät pidä lainkaan paikkaansa. (0 p)
• Tuntuu hämmentävältä, vaikka nämä kokemukset ja ajatukset ovat todennäköisesti vain virhetulkintoja muista tapahtumista. (1 p)
• Kokemukset ja ajatukset tuntuvat tosilta, mutta ne eivät varmaankaan voi olla totta. (2 p)
• Tuntuu siltä kuin kokemukset ja ajatukset voisivat olla totta. (3 p)
• Vain muiden vakuuttelu saa minut uskomaan, että kokemukseni ja ajatukseni eivät ole totta. (4 p)
• Olen täysin vakuuttunut johtopäätöksistä, jotka olen tehnyt ajattelustani, eikä mikään muuta mieltäni. (5 p)

Kuinka häiritseviä nämä kokemukset ovat?

• Ei yhtään (0 p)
• Jonkin verran (1 p)
• Kohtalaisen (2 p)
• Paljon (3 p)
• Erittäin häiritseviä (4 p)

OCD:n vakavuutta ja häiritsevyyttä voisi minusta mitata näillä kysymyksillä informatiivisemmin kuin nykyisellä jaottelulla, millaisia teemoja tai rituaaleja ihmisellä on. Toki ajankäyttö kai on se surullisin taakka, jonka kanssa moni OCD-potilas joutuu päivittäin painimaan. Kaikki se aika, energia ja ponnistelu – temppuilevan hermoston, jumittavan toiminnanohjauksen ja turhien harhiksien takia.

Lähde:
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/lievien-harhojen-ja-harhaluulojen-omahoito-ohjelma

Kuva Francis Cholo Carpio
lähde:
https://cholocarpio.artstation.com/projects/oOm4y4