Hyötyviljelyä (lähes) nollabudjetilla

Puutarhanhoito on harrastus siinä missä muutkin — eli halutessaan siihen saa upotettua tuhottomasti rahaa. Suuri hitnalappu ei kuitenkaan ole pakollinen. Omat hyötyviljelyhommani olenkin hoitanut lähestulkoon nollabudjetilla.

Jos jonkin vihreän kasvattelu siis kiinnostaa, mutta rahapussin pohja paistaa tai olet samaa koulukuntaa kuin minä etkä yksinkertaisesti halua ostaa asioita, joita ilmankin pärjää, älä lannistu — vähän vähemmän riittää, myös tässä asiassa. Hyötyviljely nollabudjetilla (tai ainakin hyvin halvalla) on mahdollista muun muassa näillä keinoin:

Työkalut

Puutarhurointiin ei välttämättä vaadita kummoisiakaan työkaluja. Hyvä lapio on kiva kääntöhommissa, etenkin jos tekeillä on isompi kasvimaa tai kasvatuslava, mutta sen jälkeen maata ei välttämättä tarvitse juuri käännellä. Suurimman osan perustyökaluista voi myös helposti lainata tai ostaa käytettynä, jos niitä todella tarvitsee.

Usein näkee myytävän puutarhasettejä, joihin kuuluu esimerkiksi pieni lapio ja hara. Minullakin on sellainen, mutta tosiasiassa käytän niitä häviävän vähän. Jos kasveja täytyy kaivaa ylös tai tehdä kasvupenkkiin kuoppa, teen sen yleensä käsin — tai käytän vanhaa kahvikuppia. Pieniä taimia uusiin ruukkuihin siirrettäessä olen todennut ihan tavallisen lusikan parhaaksi työkaluksi. Use what you have.

Ruukut ja muut astiat

Suurin osa käyttämistäni ruukuista on dyykattu roskiksesta. Eikä ruukkujakaan aina tarvitse: olen kasvattanut muun muassa pinaaattia muovisessa vauvan kylpyammeessa ja kesäkurpitsoja Ikean kasseissa. Kasvihuonekurkkuni istutan joka vuosi vanhoihin multasäkkeihin. Lämpölavoja ja kasvihuoneen tapaisia puolestaan voi rakentaa monenlaisista ilmaiseksi saatavilla olevista materiaaleista, kuten vanhoista ikkunoista, mutta myös pleksistä ja vaikkapa suihkukaapin seinistä.

Kaikkia näitä materiaaleja saa usein suht helposti ilmaiseksi kysymällä suoraan naapureilta, postaamalla ilmoituksen oman asuinseudun kierrätysryhmiin tai esimerkiksi Tori.fi:stä. Onpa minulle tarjottu naapuruston kierrätysryhmässä jopa ilmaista kasvihuonetta! Valitettavasti sille ei ollut pihalla tilaa, muuten kyllä olisi kelvannut.

Multa ja lannoitteet

Multaa joutuu todennäköisesti ostamaan ensimmäistä kertaa viljelyksiä perustettaessa, mutta sen jälkeen yleensä vähänlaisesti. Itse pärjään nykyään enimäkseen kompostin sisällöllä (ainakin silloin kun muistan tyhjentää sen ajoissa). Jos multaa täytyy ostaa, oman kokemukseni mukaan ihan tavallinen, kohtuullisen edullinen puutarhamulta toimii varsin hyvin. Yrteilleen saa toki tarjota yrttimultaa ja tomaateille tomaattimultaa, mutta pakollista se ei ole.

Lannoitteitakaan en osta kaupasta, vaan hyödynnän kompostia, nurmikon ajamisen tuloksena syntyvää ruohosilppua sekä lannoitteista tujuinta, nokkosvettä. Aiemmin olen käyttänyt myös lähitallilta saatavaa hevosenlantaa, mutta enää en pidä sitä tarpeellisena. Yhteistä näille kaikille lannoitteille: ne ovat ilmaisia.

Siemenet ja taimet

Jos lähipiiristäsi löytyy puutarhaihmisiä, siemeniä saa heiltä todennäköisesti pikkurahalla tai vaikka vaihtokauppoja vastaan. Myöskään Hyötykasviyhdistyksen siemenpussien hinnat eivät päätä huimaa, ja ne ovat myös takuulla laadukkaita. Pusseja kannattaa mahdollisuuksien mukaan jakaa kavereiden kanssa, sillä yhteen pussiin mahtuu yleensä huomattavasti enemmän siemeniä kuin pienellä pihalla tai parvekkeella viljelevä puutarhuri voi käyttää. Hintakin jää näin todella huokeaksi.

Kaikkia kasveja ei kannata eikä tarvitsekaan kasvattaa itse siemenestä lähtien. Minä jätän esimerkiksi chilien kasvattamisen suosiolla ihmisille, joilla on enemmän malttia ja kasvivalojen kaltaisia varusteita. Olen saanut taimia ihan ilmaiseksi ihmisiltä, joiden siemenistä on itänyt yllättävän suuri osa, mutta niitä voi myös ostaa parin euron kappalehintaan esimerkiksi REKO-lähiruokarenkaiden tuottajilta.

Lisäksi kannattaa muistaa hävikkipuutarhan kasvattamisen mahdollisuus! Meillä kaupan uudelleen istutettuja ruukkusalaatteja on syöty jo useampia viikkoja ja porkkanan kannoista kasvaneista naateistakin pyöräytetty satsi pestoa. Jos siis hyötyviljely kiinnostelee, mutta vihannesten viljely alusta lähtien tuntuu vielä vähän pelottavalta ajatukselta, hävikkipuutarha on todella helppo tapa kehittää omaa viherpeukaloa.

Ei muuta kuin kädet multaan!

*

Jos puutarhajutut kiinnostavat, lue myös nämä:

Kasvatan kesäkurpitsoja ja kärsivällisyyttä
Kaupan ruukkusalaatin uusi elämä
Kasvata oma hävikkipuutarha