#lempivaatteeni-haaste: näin sujui viikko lempimekossa
Viikko sitten kerroin osallistuvani #lempivaatteeni-haasteeseen, jossa pukeudutaan lempivaatteisiin koko viikon ajan ja herätellään samalla kuluttajia pohtimaan suhdettaan vaatteisiinsa. Otin itse haasteeseen vähän pehmeämmän lähestymistavan: ensinnäkin pukeuduin lempimekkooni vain työviikon ajan ja lisäksi en pukeutunut ihan samaan asuun joka päivä (toisin kuin jotkut urheat!). Asenteeni haasteeseen oli siis sama, jota yritän noudattaa elämässä yhä enemmän muutenkin: vähän vähemmän on ihan tarpeeksi hyvä.
Mitä pukeutumiseen tulee, olen jo moneen kertaan myöntänyt olevani sekä uutuudenjanoinen että turhamainen. Siksi toivoinkin, että viikon haaste pakottaisi minut 1) keksimään uusia tapoja pukea vanhoja vaatteita, 2) tottumaan siihen, että joka päivä ei tarvitse pukeutua eri asuun, ja 3) arvostamaan jo kaikkea sitä, mitä minulla jo on.
Suhtauduin haasteeseen vähän epäillen, mutta mitä vielä – en perjantaihin mennessä ollutkaan vielä kyllästynyt lempparimekkooni. Sen sijaan minusta tuntui, että aamulla aikaa oli enemmän.Viikon suurin haaste olikin dokumentoida viikon kulkua valokuviin marraskuun pimeydessä.
Lauantaina monta kertaa syksyn aikana päällä ollut mekko oli kunnia kiikuttaa pesulaan, mutta totesin, että tätä filosofiaa aion toteuttaa elämässäni enemmän jatkossakin. Odotan jo helpotusta lomalle pakkaamiseen, yleiseen elämänhallintaan ja pankkitilin saldoon (onkohan tässä nyt jo vähän liikaa odotuksia?).
Lyhyesti viikon opit voisi tiivistää lyhyesti (anteeksi, jos alan kuulostaa jo rikkinäiseltä levyltä, mutta…):
Yhdistele luovasti. Haaste sai minut tajuamaan vielä selkeämmin, miten paljon vaatteita minulla jo on – ja miten monta täysin uutta yhdistelmää niistäkin voi kehittää. Kerrospukeutuminen on etenkin näin talvella ns. ihan best: mekon voi ihan hyvin pukea housujen tai kauluspaidan päälle. Inspiroidun japanilaisista, jotka ovat kreisin kerrospukeutumisen mestareita.
Asusta. Musta perusmekkokin tuntuu joka päivä erilaiselta, kun siihen yhdistää isot korvakorut tai värikkään huivin. Ei niitäkään tarvitse kaappikaupalla – minulla on yksi iso kaulakoru, pari värikästä huivia ja muutamat korvikset.
Tuuleta ja huolla. Moni vaate ei kaipaa jatkuvaa pesua. Etenkin villavaatteet raikastuvat ihmeesti tuuletuksella. Sadesäällä pakastelokerokin käy (testattu on). Viikon aikana mekko kaipasi välillä harjausta, mutta lauantaina se oli jo koko syksyn käytön jälkeen syytä viedä pesuun.
Tylsä on hyvä. Musta perusvaate on tietysti se tylsin mahdollinen, mutta myös monikäyttöisin. Minustakin on tulossa (melkein!) Oonan tapaan tylsän pukeutumisen puolestapuhuja. Kreiseistä sukista en sentään luovu.
Osallistuitko sinä #lempivaatteeni-haasteeseen? Mitä opit?
*