Kestävämpää rakkautta – 5 ekotekoa häiden järjestämisessä
Rakkaus moninaisissa muodoissaan on monelle meistä se elämän suola, ja jos sitä päättää juhlistaa häiden muodossa – tai juhlia elämän kohokohtia ihan muuten vaan – on juhlien järjestäminen oiva mahdollisuus kunnioittaa ja tuoda esiin omaa arvomaailmaa ja tehdä kestäviä valintoja matkan varrella! Pari viikkoa sitten sain nauttia omista häistä, joissa budjetin lisäksi minimoitiin juhlien hiilijalanjälkeä. Jos haluat järjestää häät tai muut juhlat niin, että ne jättävät vieraiden lisäksi myös lompakon ja maapallon hyvälle mielelle, nappaa tästä viisi vinkkiä kestävään juhlintaan:
1. Valitse yhteistyökumppanit huolella. Juhlatila ja catering ovat varmaankin kaksi keskeisintä elementtiä onnistuneille juhlille. Halusimme tukea ja tuoda esiin toimijoita, jotka jakavat eettiset ja kestävät arvomme – vaikka tämä ei ole mitenkään sponsoroitu postaus, ilolla kerron, kenen kanssa me päätimme tehdä yhteistyötä. Juhlatilaksi valikoitui Tampereen keskustan Valosalonki – tiloissa toimii kahden nuoren naisen yritys Store of Hope, joka myy kehitysmaissa eettisesti valmistettuja naisten tekemiä vaatteita, koruja ja asusteita. Paikka toimii myös juhlatilana, ja meidän cocktail-henkisiin iltajuhliin se oli loistava match.
Häissä tarjottava ruoka määrittää ison siivun häiden ympäristövaikutuksista. Catering-yrityksen valinnassa meillä oli samat kriteerit, ja saimme suosituksen Helsingistä zero waste Ravintola Nollasta olla yhteydessä tamperelaiseen Katukeittiö Leidiin. Halusimme tarjota juhlissa vegaaniruokaa, joka maistuu kaikille, ja Juuson ja Lauran meille suunnittelema menu oli yksi illan kohokohdista – käsintehtyä ruokaa, jonka keskiössä on luomu- ja lähituotteet sekä puhtaat raaka-aineet. Lisäksi Juuso ja Laura ovat kartoittaneet toimintansa ja hankintaketjun hiilijalanjälkeä sekä pyrkivät tuottamaan mahdollisimman vähän jätettä. Yhteistyö toimi saumattomasti ja jokaikinen ei-vegaanivieraskin nautti ruoasta.
2. Uniikkia jälkeä: Hääpuku, sormukset ja asusteet. En ole koskaan ollut ns. perinteisten hääpukujen ihailija, ja toiveissa olikin puku, joka on vastuullisesti valmistettu, tuntuu ja näyttää hyvältä ja sitä voi käyttää myös myöhemmin. Päätin aikaisessa vaiheessa teettää pukuni tutulla ompelijalla, ja lähtökohtana puvun suunnittelulle oli isoäitini vanhat pitsiverhot. Turkulaisen Bunican Anni Kouki loihti aivan uskomattoman ihanan ja uniikin puvun minulle – pitsiverhojen lisäksi kankaat löytyivät poistomyynnistä ja tekstiilikierrätysliikkeestä, ja työ mukaan lukien säästin satoja euroja hääpukuliikkeestä ostettuun pukuun verrattuna. Jämäverhopaloista tehtiin vielä hiuskoru pisteeksi i:n päälle. Koska juhlimme kolmessa erässä, olen jo saanut käyttää pukua kolme päivää, mutta lisäksi luomus on kaksiosainen, joten sille tulee käyttöä myöhemminkin. 
Korujen osalta kaikista kestävin vaihtoehto on hankkia sormukset vaikka omasta suvusta – itselläni kihlasormus on mieheni äidin vanha, ja löysin siihen täydellisesti sopivan, kierrätyskullasta valmistetun vihkisormuksen Auri Faber kultasepänverstaasta. Korujen hankinnassa on hyvä selvittää etukäteen raaka-aineiden alkuperä ja tietoja hankintaketjun vastuullisuudesta vaikka sähköpostitse, kuten tässä tapauksessa tein. Hääasusteideni osalta ainoa asia, jonka hankin uutena oli kengät, ja toivonkin, että tulevaisuudessa valikoima vastuullisesti valmistetuista juhlakengistä laajenisi. Muut korut ja asusteet lainasin siskoltani ja hankin kirpputorilta – esim. Relove Helsingissä on usein aarreaitta!
3. Mitä lahjaksi? Tässäkin blogissa on aiemmin kirjoitettu siitä, kuinka Kaikkee on. Lahjalistan avulla hääpari/juhlakalu voivat vaikuttaa siihen, millainen juhlien tavara- ja jätekuorma lopulta on. Me näimme lahjalistan myös mahdollisuutena herättää tietoisuutta häidemme vastuullisuudesta ja omista arvoistamme, ja oli upea nähdä kuinka ihmiset lähtivät tähän mukaan.
Lahjojen lisäksi juhlien jälkeen käteen jää yleensä iso pino onnittelukortteja, usein jopa sama kortti useammalta vieraalta! Pyysimmekin kutsussa kortin sijaan kaikkia vieraita tuomaan mukanaan yhden vähemmän vakavan valokuvan itsestään/seurueestaan. Juhlatilassa vieraat saivat kirjoittaa terveisensä hääparille kierrätyspaperista valmistetulle kortille, ja ripustaa kuvansa onnitteluineen pyykkipojan kanssa narulle. Tästä saimme juhliin ns. ohjelmanumeron sekä lisätwistiä juhlatilan koristeluun, ja muistoksi jäi ihana kasa valokuvia ja sydämellisiä onnitteluja. 
4. Jotain lainattua – astiat, lautasliinat, koristeet ja kukat. Juhlatilan ja cateringin valinta antoi meille vapauden rakentaa juhlista sellaiset kuin halusimme (ml. juomien tarjoilu, juhlien kesto yms.), mutta se toi mukanaan myös tee-se-itse -elementin. Juhlatila tarjosi osan astioista, ja loput keräsimme perheeltä ja sukulaisilta. Lautasliinat teetimme poistotekstiilikankaasta paikallisessa nuorten työpajassa kotikaupungissani, ja niitä sitten pyykättiin juhlien välillä 🙂
Koska juhlatila itsessään oli kaunis ja valoisa, koristeiksi hankimme sukulaisilta löytyviä valopalloja, ja kukat, jotka laitoimme esiin vanhoihin mehu- ja viinipulloihin, hankimme reilu viikko ennen häitä läheisestä kukkakaupasta.
5. Nauti prosessista, uskalla tehdä omannäköistä ja pidä hauskaa. Menimme mieheni kanssa naimisiin mökin laiturilla perhepiirissä, juhlinta jatkui seuraavana päivänä ystävien kanssa cocktail-iltatilaisuudella, sekä vielä viikkoa myöhemmin vanhempieni puutarhassa perhetuttujen ja sukulaisten läsnäollessa. Kirjoittelin alkukuussa tulevasta 30 000 km:n pyörämatkastamme / ilmastokampanjasta 30 maan halki Suomesta Uuuteen-Seelantiin. Tämä meidän Handprints Project starttaa elokuussa, joten häiden järjestelyyn ei jäänyt liiemmin aikaa keväällä, vaan lopulta kolmet juhlat saatiin kasaan reilussa kahdessa viikossa. Tämä toki aiheutti ajoittain stressiä, mutta kun isot linjat eli juhlatila, catering, valokuvaaja ja musiikki olivat ajoissa kunnossa (sekä tietenkin hääyön viettopaikka, joka meillä oli ihana boutique-hotelli Lillan Tampereen Viinikassa), muut yksityiskohdat löysivät paikkansa viime tingassakin. Kaikista tärkein oivallus oli, ettei häitä tai muitakaan juhlia määritä ne järjestelyt, vaan rakkaiden ihmisten, ystävien ja läheisten läsnäolo, sekä vapautunut ja rento tunnelma. Kolmien juhlien jälkeen olo oli kaikkensa antanut, mutta päälimmäiseksi jäi kiitollisuus ja ihania muistoja. Eikä yhtään uutta tavaraa!
Lisävinkki: Hyödynnä osaaminen, joka löytyy ystävä- ja tuttavapiiristä! Meidän ihana ystävä ja valokuvaaja Tuuli Toivanen ikuisti nämä juhlat.
Millaisia vinkkejä sinulla on kestävämpien juhlien järjestämiseen? Jaa ajatuksia alle!
*
Koska kokonaan kotimaassa pysytteleminen ei tällä hetkellä ole mahdollista, pohdin voisiko edes osan matkoista tehdä maitse. Kun edessä oli viikon mittainen työreissu Amsterdamiin, pyysin lentojen sijaan mahdollisuutta matkustaa junalla.
Usein työmatkan tekeminen junalla ei tietenkään onnistu, sillä se on hidasta ja joskus myös kalliimpaa. Hidas matkustaminen vaatiikin joustoa sekä työnantajalta (mahdollisuus tehdä etätöitä matkalla) että työntekijältä (valmius käyttää viikonloppu matkustamiseen ja maksaa matkasta aiheutuvia kuluja itse).
Omalla Helsinki-Kööpenhamina-Amsterdam-Antwerpen-Geneve-reissullani maksimoin perilläoloaikaa matkustamalla kahdesti yöjunalla, mikä oli jälkeenpäin ajateltuna aika raskasta – saksalaisissa yöjunissa on ahtaat penkit, paljon meteliä ja koko yön läpi käytäviä valaisevat halogeenilamput. Silmälapuista, niskatyynystä ja korvatulpista huolimatta yöunet jäivät vähiin.
Moni kokee junamatkan järjestämisen hankalaksi, mutta se ei nykyteknologialla ole vaikeaa. Siitä innostuneena alla muutama vinkki onnistuneeseen junamatkaan: